Friday Fun

perjantai 25. tammikuuta 2013

Täällä ollaan ja ihan yhtenä palasena vielä! Oon ollu vaan tosi väsynyt viime päivinä, niin en ole kauheesti koneella viihtynyt. Uusia kuulumisiakaan mulla ei juuri ole, niin ajattelin postata yhden, mun mielestä superhauskan videon!



Noi lapset on niin ihania! Millanen sydän on lapsella, joka sanoo äidille "I just want you to feel happy", kun äiti on sanonut syöneensä kaikki lapsen karkit karkit <3 Ja toi viimenen neiti on kyllä niin syötävän sulonen!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

//I've been a little tired lately and that's why I've been lazy to write to you  but there is actually nothing new to tell you guys, sorry! (Still in one piece..) I just wanted to make your friday a bit funnier by posting this lovely youtube video. These kids are adorable <3//  

- Aija 

My 24 weeks

sunnuntai 20. tammikuuta 2013



Vauva päätti, että saan ottaa vielä 40+0 kuvan elikkäs tähän viimeseen raskauspostauspäivään ajattelin koota mun vatsan kasvusta pienen kuvakollaasin. Me ollaan siis otettu viikolta 17 (luulin, et mulla oli jo sillon ihan hiiiiirveeee maha :D) eteenpäin joka sunnuntai tollanen samanlainen masukuva. Pidin aina samoja vaatteita ja pyrittiin aina ottamaan kuva samasta paikkaa ja onnistuttiinkin siinä tota 36+0 kuvaa lukuunottamatta. Valaistus ei tietenkään tälleen syksy- ja talviaikaan ihan aina pelannut.
Mä oikeasti pidän mun raskausmasusta paljon, enkä oo siihen itsellään kyllästynyt (sen tuomiin "sivuoireisiin" kylläkin) :) Ja don't get me wrong - olen todellakin valmis ottamaan vanhan kroppani takaisin enemmän kuin mielelläni vaikka heti. Tämä on siis viimenen postaukseen postaus näistä raskaushöpinöistä ja ensi viikolla siirrytään taas normaaliin postailutyyliin (mikä on mun normaali postaustyyli?), mutta postaustahdista en nyt osaa satavarmaksi mennä lupaamaan mitään - ymmärrätte varmaan ;) Toivottavasti piditte tälläsesta "erilaisesta" kokonaisesta viikosta ja toivotaan, että pian voidaan toivottaa uusi mannekiinikin tähän blogiin <3 Kiitti kaikille, jotka kommentoitte näihin raskauspostauksiin ja kaikkien tsempeistä - pus!

//Here are my belly photos which we took each Sunday from the week 17 onwards. I wanted to take the photos every week in the same spot and in the same clothes (same light didn't work out). It's so funny how I thought I already had a huge belly on 17th week :D I love my pregnant belly and I'm not at all fed up with it but don't get me wrong, I am more than happy to get my old body back immediately. I hope you enjoyed my pregnancy posts this week and I really hope we'll have a new face to show here asap <3//

- Aija


DIY äiskä vauhdissa taas

lauantai 19. tammikuuta 2013

Hups, eilen jäi sitte kirjottamatta, kun isä saapui Turkuun ja lähdettiin nauttimaan illallista äidin ja isän 24 avioliittovuoden kunniaksi <3 Toivon todella, että mekin saavutettaisiin noin hieno lukema aikanaan ja vielä monen monta sen jälkeenkin! Onnea vielä äiti ja isä <3!!!

Jatketaan nyt näillä odotusajan postauksilla. Ajattelin tänään esitellä vähän mun omatekemiä käsitöitä joita oon vauvalle tehnyt.


Mä oon virkkaillu pipoja yläaste ja lukioaikoina hurjana ja myinki niitä tutuille ja tuntemattomille aikoinaan hurjia määriä :D Mä olin viimeksi virkannu pipoja Uudessa-Seelannissa joku kuus vuotta sitten, niin oli taidot vähän päässeet ruostumaan. Virkkasin pipon joku kuus-kahdeksan kertaa ennenku sain sen kokosen mitä halusin, eli vastasyntyneelle sopivan jonka alle kuitenki mahtuisi villainen kypärämyssy alle. Tumppuja en koskaan ennen ollut tehnytkään ja näissä ei siis ole peukaloita lainkaan. Tumput oli helppo tehdä kunhan äkkäsin hyvän kaavan niille :) Käytin näihin pinkkiä ja harmaata vauvalle tarkoitettua 100% villalankaa tuplana (en nyt muista enää tarkkaa merkkiä).

Näistä mun ei pitänyt laittaa kuvaa ollenkaan, koska nää vähän epäonnistu :D Yritin tehdä siis virkattuja  "Converse-tossuja". Tein kyllä tarkkaan ohjeen mukaan, mutta ei niistä tullu ihan sellaset ku kuvittelin. En oo vielä jaksanut tehdä uusia, mutta varmasti vielä jossain vaiheessa yritän uudestaan!



Näissä kuvissa itsetehtyä on noi sängyn reunapehmusteet. Olin etsinyt ikuisuuksia ihania reunapehmusteita kaupoista, mutta mieleisiä ei löytynyt mistään. Kaikki oli ihan liian värikkäitä tai jotenki  ylilapsellisia, tai väärän kokosia tai muuten vaan hintalaatusuhteeltaan huonoja. Löysin eurokankaasta ihanaa kangasta, joka sopii just eikä melkein meidän makuuhuoneen sisustukseen ja on jotenkin ihanan tyttömäinen ja rauhallinen. Mitään kaavoja mulla ei tietenkään näihin ollut, eli ihan omasta päästä äidin kanssa leikattiin kankaat ja ommeltiin yhteen. Ei ollut todellakaan mikään hirveän vaikea homma - ja mikä parasta, niin sain juuri sellaiset kun haluan!



Näiden kuvien tarkoitus on esitellä noita värikkäitä paperinarupalloja. Tässä postauksessa esittelin valkoiset valopallot ja samanlaiset värikkäät tein sitten makuuhuoneeseen ilman niitä valoja eli ne roikkuu siiman varassa. Värit on mätsätty mobilen ja muiden tekstiilien kanssa sopiviksi. Pinnasängyssä majailee myös mun siskolta saatu pikkukettu pupun ja nallen kanssa <3 Rakastan niin tota meidän pientä sänkynurkkausta - tulis se pikkutuhisija sinne jo!!!


//Here are some DIY things I've made for our baby. I crocheted a little beanie and little cloves from 100% wool. I also tried to crochet little Converse shoes, but they didn't turn out like I had imagined :D I will try to make another ones soon! I also sewed the crib bumpers because I didn't find ones I liked in any of the stores. I love the fabric I found and it suits the colours of our bedroom perfectly. I also made again some decorative balls but this time in more coroulfull strings to match all the other colours near the crib. I love our little crib corner <3//

- Aija

Känkkäränkkä

torstai 17. tammikuuta 2013

Oon saanut jonkunverran kommentteja siitä kuinka positiivinen oon ja kuinka ihana asenne mulla on asioihin. Kiitos niistä - lämmittää mieltä kovasti, koska sellaisista ihmisistä mäkin pidän <3 Tänään ajattelin kuitenkin paljastaa itsestäni vähän erilaisen puolen...



Mua on tämä viikko ottanut päähän ihan kaikki ja ihan koko ajan! Mä olen maailman kärsimättömin ihminen ja todellakin pahemman luokan kaikkimullehetinyt -ihminen. En oo siitä ylpeä ja oon tyytyväinen, koska tämä 9 kk on todellakin kouluttanut mua odottamaan ja olemaan hieman kärsivällisempi. Mutta liian vähän. Joka aamu oon tällä viikolla herännyt itkien sen takia, että ei vieläkään olla sairaalassa tositoimissa. Päivällä vaan mökötän ja käyn mökötyksen välissä lenkillä tai kaupassa, joka kyllä piristää, mutta kotona taas muistan ketutuksen ja itku tulee taas. Mua myöskin ärsyttää kaikki normaali. Saatan hermostua siitä, jos joku mun vieressä hengittää "väärällä" tavalla ja saatan tiuskasta siitä tai hermostun kaukosäätimelle totaalisesti, jos telkkarista ei tuu mitään kivaa.

Mun läheisiltä vaaditaan nyt kärsivällisyyttä hurjana, mutta toisaalta ei nekään 100% tiedä miltä musta juuri nyt tuntuu. Mä todella toivon, että iänikuinen klisee "aika kultaa muistot" pitää paikkansa sillä muuten mä en varmaan lisää lapsia tekisi enää koskaan. Pahinta on, että mä en vielä ole varmaankaan edes kokenut sitä rankinta ja tuskaisinta vaihetta. Tässä vaiheessa läheisten lohdutus ja yritykset piristää vaan pahentaa tilannetta. Mulla on pitkä lista asioista joita en vaan jaksa ja halua enää kuulla muiden suusta. Ne perus "jokojoko" -kysymykset ärsyttää suunnattomasti ja se kun näitä kipuja ja oloja verrataan siihen, että yhtä vaikeeta ja v-mäistä se on sitten ku se vauvakin on täällä. Tässä tilanteessa ei mun mielestä edes kuulu vielä ajatella sitä, kuinka hankalaa elämä tulee olemaan tai ei kenties tule olemaan vauva-arjen alettua...



Mulla on kuitenkin ollut hyvä ja laaja tukiverkko melkein koko raskauden ajan. Läheiset on yllättäen ollu sitä mieltä, että mä en juuri valita ja he on luullu, että voin koko ajan todella hyvin. Siihen on vaan yksi syy, oon käyttänyt valittamiseen ja ahdistukseen toista kanavaa. Liityin muutama kuukausi sitten Kaksplussan kautta perustettuun tammikuun vauvat Facebook-ryhmään. Ensin vain kuulostelin ja otin hyviä ideoita vastaan ryhmäläisiltä, mutta myöhemmin aloin itsekin kyselemään ja kertomaan omia kuulumisiani. Se helpotti oikeasti ja siellä aina joku ymmärsi mitä kävin läpi ja osasi sanoa juuri oikeat sanat oikeaan tilanteeseen. Mä olen vähän sitä mieltä, että odottavaa äitiä ymmärtää 100% vain toinen ihan samassa tilassa samaan aikaan oleva odottava äiti. Ihan vain siksi, että muilla se aika todella on kullannut muistot nopeastikin ja miehet nyt ei ainakaan ymmärrä mitään mistään :D Mä voisin suositella jokaiselle, etenkin ensisynnyttäjälle, liittymistä tälläiseen ryhmään. Mä oon saanut valtavan määrän tietoa erilaisilta naisilta joilla on aikaisempaa kokemusta asioista ja tukea ensiodottajilta, jotka käy läpi ihan samoja hormoonihöyryjä ja olotiloja kuin minäkin. Yks tärkeä tukiverkko on ne ihmiset joilla ei oo mitään tekemistä lasten tai raskauden kanssa. Mulle on koko raskauden ajan ollut yhtä tärkeetä jutella raskaus- ja vauva-asioista kuin niistä tavallisista tyttöjenjutuista mistä oon tähänki asti elämääni jutellut kavereiden kanssa. Uskon, että sitten kun vauvakin saapuu, niin ne vauvakuplan ulkopuoliset asiat on vielä tärkeämpiä, kuin raskausaikana! Eli älkää kaverit luulko, että haluan puhua vaan kakan koostumuksesta tai syöttövälien pituuksista <3 Siihen tarkotukseen mulla on ihan omat tyypit ja kanavat!!!

If pregnancy were a book they would cut the last two chapters.
- Nora Ephron 
 
Anteeksi nyt tämä tällänen valitus ja ketutuspostaus, mutta mulla on nyt tämmönen olo ja saitte tekin nyt osanne siitä :D Huomenna jatketaan taas vanhaan tuttuun tapaan - lupaan :) Nyt pitää mennä vessaan 500. kertaa tänään - jeij!!!

Aija


Our Baby Essentials

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Tänään kirjottelen vähän tärkeimmistä hankinnoista mitä me ja muut ihanat ihmiset ollaan vauvalle hankittu. Mä kokosin jo puolessa välissä raskautta listan tärkeimmistä hankinnoista (kyllä, olen pahemman luokan listaihminen) ja merkkasin listaan, että mistä mitäkin aijon hankkia. Mä olin ihan alusta asti sitä mieltä, että mahdollisimman vähän turhia hankintoja meille ja siihen en mene lankaan, että "uusille äideille voi myydä mitä vaan mihin vaan hintaan". Tietenkin nyt on melko vaikea sanoa ollaanko hankittu mitään "turhaa" tai onko jotain tärkeetä jäänyt jopa hankkimatta. Itse en osaa lainkaan löytää mitään kirppareilta ja käytetyt tavarat eivät vaan aina ole mun juttu, mutta silti yritän olla taloudellinen ja selvitä niin halvalla kuin vaan mahdollista.

Vaatteet: Vaatteet on mulle tärkeä juttu, mutta itse en ole vauvalle hankkinut juuri mitään vaatteita sillä lapsen molemmat mummit ovat raahanneet vaatteita yllinkyllin lipaston täytteeksi :) Itse oon hankkinut muutaman Kappahlin Newbie -sarjan vaatetta. Vaatteita on hyvä määrä mun mielestä ja oon nimenomaan yrittäny hankkia niitä mahdollisimman vähän, ettei ne sitten jää käyttämättä vauvan kasvettua nopeasti. Meen sitten ostamaan lisää jos näyttää siltä, että vaatteet ei riitä pesujen välissä. Ihanat superpienikokoiset toppahaalarit saatiin lainaan enon vaimolta, ne ei hirveenä kulu vastasyntyneellä, niin sellasia kannattaa kierrättää jos vaan mahdollista. En ole ostanut vielä juurikaan mitään mekkoja tai ihmeellisiä vaatteita, koska alkuaika vietetään kuitenkin suurimmalta osin kotona, joten suurin osa vaatteista on niinsanottuja "kotivaatteita". Kirjoittelen varmasti vauvamuodista usein täällä blogissakin, koska ootan niin innolla sitä aikaa, kun vaatteet näyttävätkin joltain pikkuihmisen päällä. Mielummin esittelen vaatteita sitten itse pikkumallin päällä <3
Mä oon nyt viimeaikoina ite virkkaillut ja tehnyt kaikkea pientä vauvalle, mutta ajattelin niistä tehdä ihan oman postauksensa kuvien kera myöhemmin! 

Lelut: Leluja ei olla hankittu sen ihanan jenkki-nallen ja mobilen lisäksi lainkaan, enkä niitä juuri haluakkaan lisää. Tämä skip*hopin mobile on mun mielestä hurjan ihana ja niin siro verrattuna muihin kaupoissa olleisiin yksilöihin. En halunn sellasta tehdasta sängynviereen ja meinasin jo, että me ei löydetä sitä täydellistä neutraalia mobilea mistään. Loppupeleissä sitten löysin tämän ja rakastuin heti. Mobilesta kuuluu perus musiikit ja tuo oksa pyörii. Väreiltään se sopii niin meidän makuuhuoneeseen kuin sitten tytölle ja pojallekkin, ettei aina tarvii uutta ostaa :) Tiedän, että vauvat eivät leiki leluilla vielä hetkeen, lemppareita ovat enemmänkin kattilankansi ja kauha joista lähtee mahdollisimman kova ääni meidän kivilattiiaa vasten. Pehmolelutkin vaan pölyttyvät ja vievät turhaa tilaa nyt kun vielä asutaan kaksiossamme. Haluaisin kuitenkin hankkia jossain vaiheessa meidän mobilen kanssa samaa sarjaa olevan leikkimaton kaikkine hienouksineen - ihana! :)


Vaunut ja turvakaukalo: Vaunuista kirjottelinkin jo My baby rides in style -postauksessa joten niistä ei sen enempää - rakastan niitä edelleen enkä malta enää odottaa, että päästään vaunuilemaan ulos! Meillä on ainakin vielä auto käytössä, joten turvakaukalo oli hankittava, mutta oltiin onnekkaita sillä saatiin Britaxin turvakaukalo lainaan mun isosiskolta, kun on jäänyt tältä erää turhaksi heillä. Turvakaukaloa en ostaisi käytettynä ellen olisi 100% varma, ettei se ole ollut kolarissa ym., mutta tutulta on turvallista sellainen hankkia käytettynäkin! Kantoreppua ollaan mietitty, mutta haluan kunnollisen sellaisen (mahdollisesti Manducan) ja ne maksavat melko paljon, joten me ajateltiin vielä odotella ja katsoa, että tuleeko meille sellaista tunnetta, että se pitäisi oikeasti saada. Vaunuihin hankittiin aito lampaantalja - ihanan pehmeä ja lämmin <3

Vauvan yleinen hoito: Pyrin imettämään vauvaa niin paljon kuin mahdollista, joten tuttipulloja en ole hankkinut kuin pari. Toinen oli se hassu pullo Tuomaksen isyyspakkausessa ja toiseen panostettiinkin sitten vähän enemmän. Ostettiin siis (27 e) Ainu Medela Alma -tuttipullo, josta voit lukea enemmän heidän nettisivuiltaan. Kysessää on siis rintaruokintaa matkiva pullo. Pullo on aika uusi keksintö, joten en ainakaan netistä löytänyt kauheesti käyttökokemuksia, mutta katsotaan paljonko me sitä tullaan käyttämään ja mitä mieltä ollaan - laitan tänne sitten vaikka käyttökokemuksia enempi kunhan niitä kertyy. Tutteja oon hankkinut ihan pari vastasyntyneelle sopivaa, eihän niistäkään tiedä, että huoliiko vauva tuttia ylipäätään vaiko ei, ja niitä kerkiää hamstraamaan myöhemminkin. Aventin rintapumpun sain lainaan isosiskolta, saa nähdä jäänkö kaipaamaan sähkökäyttöistä ton käsipumpun tilalla.. Harsoja oon ostanut isot kasat ja kivoimpia ja edullisimpia on mun mielestä ne Name It -harsot. Ne on kivoja, kun niissä on erilaisia kuoseja niiden tavallisten valkoisten lisäksi.
Pinnasänky ja patja ostettiin ikeasta ja kyseessä on Sundvik sänky eli ihan peruslinjalla mentiin siinäkin. Petivaatteet tilasin Hennesiltä ja kirjottelinki niistä tässä postauksessa - rakastan etenkin niitä pellavalakanoita <3
Tietty vauvalle on hankittuna valmiiksi hoitoalustat, vaipat ja muut erilaiset tuotteet joita jokapäiväiseen vauvanhoitoon luulen tarvitsevani, mutta ne on varmaan melko itsestäänselvyyksiä kaikille, niin en niitä ala erittelemään tässä erikseen. 


Äidille: Itselleni tärkeimmät hankinnat olivat imetysliivit ja -topit ja se hoitolaukku. Mä halusin mukavat, mutta erittäin tukevat imetysliivit ja peruskauppojen liivit eivät oikein säväyttäneet malleillaan. Etsin netin läpi ja huomasin, että monilla palstoilla kehuttiin näitä Bravadon liivejä maasta taivaaseenn - eikä todellakaan turhaan! Oon nyt kuukauden käyttänyt näitä liivejä, jotka tilasin birteistä täältä nettisivuilta melkein puoleen hintaan verrattuna Suomen vauvaliikkeistä saataviin samoihin liiveihin. Nää liivit mukautuu sitä mukaan kun rintojen koko muuttuu ja materiaali on tosi mukavaa. Mä tilasin vaan yhdet ja nyt laitan samantien parit lisää tilaukseen! Toppeja en oo ostanut vielä kun pari, kun vaikea sanoa vielä, että minkä kokosia saa alkaa käyttämään ja ei niitä imetystoppeja tarvii niin paljoo olla, kun tavallisetkin topit käy sitten hyvin, kun oppii oman imetystyylinsä. Omat toppini ostin Kappahlin alusvaateosastolta, niissä on kuulemma erittäin hyvä hintalaatusuhde. Hoitolaukustahan puhuin jo tässä JetSet -postauksessa, mutta mun mieli muuttui ton MK laukun suhteen. JetSetissä ei ensinnäkään ollut vetoketjua tai tarpeeksi pitkiä hihnoja. Päädyin siis tähän Longchampin klassikkoon, joka tulee varmasti toimimaan erittäin hyvin! Pinta on helppo pitää puhtaana, laukku sopii kaiken kanssa, sitä voi pitää vaunun tangolla tai selässä ja se on tarpeeksi iso mahduttaaksen kaiken tarpeellisen sisäänsä. Ostoslistalla olis laukun lisäksi vielä Longchampin pikkupussukka, niin saa vähän "lisätaskuja" laukkuun. Kaikenlisäks tää laukku sopii myöhempiinkin tarkotuksiin paremmin kuin hyvin :)

Tässä ois lyhykäisyydessään meidän hankinnat vauvalle. Me yritetään pärjätä rakkaudella ja ruualla niin pitkälle kun mahdollista ja pitää hankinnat tulevaisuudessakin minimissään (vaatteita ei ehkä lasketa) <3 Jättäkää ihmeessä raskauspostausehdotuksia kommentteihin!!!

//Here are some of the main purchases we have either bought ourselves or got from someone for the baby. We have tried to keep shopping to a minimum since we don't really know what a baby really needs and which things are essential. We have bought hardly any toys and I don't think a little baby even needs any. We got the teddy and a musical mobile over the crib. Later I would like to get the playmat which is in the picture. I wrote about the stroller here so I'm not going to write more about them and we got a warm sheep hide to put in the stroller. The crib is a simple one from Ikea and I only got one bottle which is a special one for breastfeeding babies.
For myself I got the amazing Bravado nursing bras which I recommend to everybody in need of a nursing bra. Here I wrote that I would get a MK bag to carry all the stuff me and the baby need around but I decided to get this classic bag from Longchamp and I can't be more happy with my choice! I will write again about these stuff after I have had some experiences with them :)//


- Aija

Raskausajan liikunta(mattomuus)

tiistai 15. tammikuuta 2013

Kiitos ihanista kommenteista eiliseen postaukseen - oli ihana alottaa tämä raskaus- ja vauvaviikko täällä blogin puolella juurikin näin! Pistetään toinen postaus kehiin ja tällä kertaa ajattelin kirjottaa mun henkilökohtasesta liikunnasta raskauden aikana.

Alkuraskaus oli melko inhottavaa aikaa mulle. Mulla ei onneksi ollut kovin vakavaa pahoinvointia tai oksentelua, mutta väsymys oli sietämätöntä ja etova tunne säilyi pitkälle raskauden puoliväliin asti. Alkuraskaus jäi mulla vähän pimentoon, kun vaan makoilin, nukuin ja valitin nälkää kun mikään ei maistunut (joka taas vaan pahensi mun oloa entisestään). Jäädytin siis mun salikortin loppupeleissä vaikka alkuun sitkeesti yritinkin käydä jumpassa, mutta ei siitä tullut mitään. Välillä käytiin kävelyillä ja vietettiin paljon aikaa mökillä ulkona, mutta siinäpä oli mun "liikunta" ensimmäiset kolme kuukautta. Sille en vaan voinut mitään.

Toisen kolmanneksen alettua mun oli tarkotus avata salikortti taas ja alkaa käymään salilla entiseen malliin. Mun olo kyllä parani joskus raskauden puolivälin aikaan, mutta sitten sain tervehtiä jo liitoskipuja ja keskiraskauden supistelutkin vaivasivat jonkunverran. Päätin sitten, että salitreeni on ehkä vähän liian rankkaa niillä kivuilla ja oloilla, joten jatkettiin lenkkeilyä vähän ahkerammin. Alotettiin Tuomaksen kanssa myös uiminen kerran viikossa, joka teki tosi hyvää ja oli super kivaa! Äitiysjoogankin alotin joskus syyskuun aikoihin ja vaikka sitä ei juuri liikunnaksi voi ehkä kutsua, se teki silti kropalle ja mielelle erittäin hyvää! Äitiysjoogasta kirjottelinki aiemmin jo täällä :)


Tämä viimenen kolmannes on mennyt hurjaa vauhtia ja nyt parin viimesen kuukauden aikana en oo edes voinut kuvitellakaan harrastavani kunnon liikuntaa sillä mun liitoskivut ja hermokivut ovat sitä luokkaa, että jalat tuntuu siltä, että ne vois irrota minä hetkenä hyvänsä liitoksistaan samalla tavalla kun barbielta saa jalat irti lonkan kohdalta :D Oon kuitenkin viimesen kolmanneksen aikana ollut hirmusen paljon energisempi ja aikaansaavampi kun muuna raskauden aikana. Tämä todennäkösesti johtuu pesänrakennusvietistä ym. mutta hirmukivaa on ollut vihdoin energinen ja koti ei oo koskaan ollut näin siisti, jääkaappi niin täynnä tai pyykkikori niin tyhjä :D Viimesen kolmanneksen aikana jatkoin vielä tietenkin äitiysjoogaa ja uintia niin pitkälle, kun fyysisesti pystyin.

Synnytyksen jälkeen aion todellakin aloittaa jokapäiväiset vaunulenkit ja jatkaa salilla käyntiä mahdollisesti entiseen malliin heti, kun vauva sen mulle suo. Kolmekuisena vauvan saa viedä jo aika moneen aktiviteettiin mukaan, kuten vauvauintiin, vauvajoogaan ja erilaisiin vauvajumppiin joita järjestetään muutamilla saleilla. Tärkeintä on, että liikunta astuu taas vahvasti mun ja meidän arkeen tän suunnilleen yhdeksän kuukauden tauon jälkeen! Sitäkin aikaa odotellessa :)

//Today I thought I would write you about sports and stuff during my pregnancy. During the first semester I felt really sick and extremely tired so I decided not to go to the gym for a while. I had decided that during the second trimester I would start going to the gym again but then I started to suffer from joint and nerve aches and working out at the gym seemed way too hardcore for me. We started going to walks more often and went swimming once a week. I also started maternity yoga which made me feel really good :) The last trimester has gone by very fast and I have felt really energetic and done heaps of stuff. Pain has still made it impossible to really work out at the gym. I have been cleaning our appartment 24/7 and I ofcourse continued swimming and yoga. 
After I giving birth I want to start walking with the strollers a lot and start going to the gym as soon as it is possible to leave the baby home with Tuomas. After the baby is three months I can start taking her to different activities such as baby yoga, baby aerobics and baby swimming - can't wait to get sports and active lifestyle back to our lives! :)//

- Aija

Ei kahta ilman kolmatta

maanantai 14. tammikuuta 2013

Nyt olis siis ensimmäisen "raskauspostauksen" aika :) Ajattelin alottaa ihan vaan mun omista ajatuksista äidiksi tulemisesta ja raskaudesta. Elkää nyt kuitenkaan odottako mitään maata mullistavia pohdintoja, vaan ajattelin listata muutaman yleisemmän kysymyksen ja vastata omalta osaltani niihin :) 

Miten vauva sopii teidän elämään juuri nyt?  Mä olen se, jolla on pikkutytöstä asti ollut tulevien lasten nimet päätetty ja se on heti kaikille kailotettu kovaan ääneen (ne on nyt kyllä tosipaikan tulleen vaihtuneet). Taisinpa Tuomaksellekkin ne nimet ilmottaa heti seurustelun alkuvaiheissa ja tein selväksi, että meidän tulevien lasten nimet on sitten ne ja piste. Mulle on aina ollut päivänselvää, että haluan useampia lapsia niin nuorena kuin mahdollista, niin että oma elämä on kuitenkin tasapainossa ja tilanne on "järkevä". Onneksi oon löytänyt tollasen miehen kun Tuomas, sillä meidän haaveet kohtaa ihan 100% mitä perheeseen ja sen suunnitteluun tulee. Halusin kuitenkin, että itse olisin turvannut opiskelupaikan itselleni ja olisimme Tuomaksen kanssa naimisissa. Alunperin ajattelin, että Tuomaksen pitäisi olla valmis ennen kuin lapsi olisi tervetullut, mutta se ei oikeestaan vaikutakkaan mitenkään mihinkään, joten se kriteeri sitten jäi nopeasti, kun vauvapuheet alkoivat olla ajankohtaisia. Vauvan syntymän ajankohta oli melko tarkkaan suunniteltu ja niiiin toivottu kun vain voi ja ne punaiset viivat sai meidät molemmat onnen kyyneliin <3

  
Miltä äidiksi tuleminen tuntuu? Mä oon hurja stressaamaan, mutta äitiyttä en ole osannut stressata juuri ollenkaan. Välillä tietenkin mietin, että apua mitä mä oon tekemässä, mutta se on varmasti normaalia. Meidän elämä ei oo mitään hurjaa tai draamapitoista. Juhliminen ei todellakaan ole edes jokaviikkoista eikä me oikeastaan tehdä paljoa muutakaan, mihin vauvaa ei voisi mun mielestä ottaa mukaan. Mä uskallan jopa veikata, että meidän elämä saa vielä enemmän sisältöä vauvan tulon myötä ja tehdään vielä enemmän kaikkea kivaa yhdessä. Mä kuulun siihen porukkaan, joka ei todellakaan usko siihen, että elämä jotenkin loppuisi vauvan tulon myötä - päinvastoin.

Tuomas maalas tulevaisuudennäkymiä mun masuun.

Pelottaako synnytys? Mua ei pelota synnytys vieläkään! En osaa yhtään pelätä jotain, mikä on välttämätöntä ja josta on niin miljoona eri mielipidettä siitä miltä se tuntuu... Mun asenne on, että silmät kii ja sinnepäin. Meen fiiliksen mukaan enkä suunittele mitään etukäteen, näin mä uskon, että synnytys menee parhain päin. Asia johon en voi juuri mitenkään ite vaikuttaa ei juurikaan pelota mua.

Ahdistaako tuleva (mahdollinen) hurja väsymys? Mä olen tämän 9 kk:n aikana tottunut väsymykseen. Ensimmäinen ja viimenen kolmannes on pelkkää väsymystä ja viime aikoina nukkuminen on tapahtunut pienissä pätkissä aamuyöllä. Tiedostan kyllä, että se väsymys tulee todennäköisesti olemaan vielä pahempaa tulevien vuosien aikana, mutta taas kerran - you never know. En osaa peltätä tai ahdistua jostain josta en voi vielä tietää tai johon en voi vaikuttaa. Vauva voi olla hirmu itkuinen ja huonosit nukkuva tai hän voi olla hurjasti nukkuva aina tyytyväinen vauveli. Usein kuulen, että äidit sanovat etteivät kerkiä syömään tai käymään suihkussa vauvan synnyttyä. Mä en oikein vielä pysty ymmärtämään tätä (todellisuus voi olla toista), mutta vauvahan nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, niin miksei sillon voisi nukkua vauvan kanssa tai tehdä mitä huvittaa? Jos totta puhutaan, niin enemmän oon huolissani Tuomaksen jaksamisesta. Me asutaan kaksiossa ja Tuomas jatkaa koulussa käymistä ihan normaaliin tapaan, joten jos vauva on kovin itkuinen Tuomas nukkuu sohvalla tai tuskailee ja heräilee pitkin yötä (jos korvatulpat ei auta). Mutta eiköhän me selvitä ja keksitä omat tapamme selvitä kunniallisesti vauva-arjesta :)



Onko teillä vertaistukea tai muuta apua saatavilla tarvittaessa? Niinku oon monesti jo sanonut, niin mun ystävät ja kaverit ei ole lainkaan samassa elämäntilanteessa mun kanssa ja mua ei todellakaan haittaa se lainkaan. Uskon, että tuun löytämään vielä samassa tilanteessa olevia naisia ja kerkeän heihin tutustumaankin :) Aijon olla mahdollisimman aktiivinen vauvan synnyttyä ja tunkeutua mahdollisimman moneen aktiviteettiin mukaan, nimenomaan tutustuakseni muihin samassa tilanteessa oleviin ihmisiin. Uskon, että tarvittaessa mun ystävistä on apua täällä Turussa ja Tampereelta on onneksi lyhyt matka, jos niin kamala tilanne tulee, että tarvitsen apua esim. vauvan isovanhemmilta. Luulen, että me pärjätään ja mä teen kaikkeni rakentaakseni entistä vahvemman tukiverkoston meidän ympärille <3


//Why did you decide to have a baby now? I have always wanted children and I'm extremely lucky to have a husband like Tuomas who wants excately the same things as I do when it comes to family and raising kids. I think it's never a perfect time to have a baby, but I wanted to be sure I have secured myself a place at the university and that Tuomas would be nearly graduated.
How does it feel to become a mom? I usually stress a lot, but I don't really know how to stress about becoming a mom because it's such a natural thing in life. Of course at times I think to myself that what the hell am I doing but I think that's normal. Our life is quite well suited for a child as it is now so I don't think a baby will change it that much. I am a realistically optimistic about these stuff :) 
Are you afraid of giving birth? I don't know how to be afraid of smething I know nothing about. As simple as that. 
Are you afraid of being tired all the time? Pretty much the sime thing as above because you never know if the child will be a quiet or a loud one. I'm more concerned whether Tuomas will manage to get any sleep because he has to get up every day and study as usual. I can always sleep at the day time when the baby sleeps. 
Do you have people or friends in the same situation as you or anybody to help you? I don't have any friends in the same situation but that does not bother me. I am planning to take part in all kinds of activities with the baby to get to know more people in the same situation. I think I can trust my closest friends to offer me help if I really need it and Tampere is only two hours away from here and the baby's grandparents are more than happy to help us if it comes to that. I think we will find our own and the best ways to survive the normal life with our little one <3//

- Aija

Sunny Saturday

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Hui, sori tää pieni blogitauko taas, mutta oon joka ilta tajunnu vasta n. kello 12 yöllä, että piru piti vielä kirjottaa tännekki jotain, mutta sit se on aina vaan jäänyt. Syynä on lähinnä vaan se, kun oon ahkeroinut ompelukoneen kanssa noin viikon putkeen :D Ja mun siivoomisesta ei vaan tuu loppua (ei edes keskellä yötä). Nyt on suurimmat projektit tehty ja mulla ei ole muuta kun aikaa - toistanko mä taas itteäni? Keksin kuitenkin taas jotain projekteja ens viikollekki..


Palataan nyt kuitenkin eiliseen. Äiti on siis tullut Syyriasta Suomeen vihdoinkin ja asustelee nyt täällä meidän luona vauvelia odotellen. Lähdettiin eilen Ruissaloon paistamaan makkaraa ja ihailemaan ihanaa auringonlaskua. Oli vähän viilee, mutta mulla oli onneks asianmukainen varustus. Laitoin paksun villapaidan päälle ja kuinkas sitten kävikään... Mikään mun "sporttisimmista" takeista ei mahtunut päälle. Eli ainoa vaihtoehto oli se mitä vannoin, ettei koskaan tulis tapahtumaan - laitoin Tuomaksen takin päälle :D Onneks se oli lämmin!

 Mä näytän (koska myös olen) tosi väsyneelle ja turvonneelle ja tosta "pienestä" mahasta ei varmaan tarvi enää edes mainita. Mutta sitähän tämä nyt on ja sen takia en näitä meikittömiä väsykuvia sen kummemmin selittele :D

 Makkarat ei koskaan päässy kuviin, mutta aijettä maistu makkara, sinappi ja kuuma mehu hyvälle <3 Näitä retkiä pitää tehdä vauvankin kanssa sitten rutkasti keväämmällä!!! 


Auringonlasku oli superkaunis ja onhan toi paikka yks ihanimmista Turussa - niin kesälä kuin talvellakin <3


Tänään lähti epävirallisesti viimeinen raskausviikko käyntiin ja ajattelin sen kunniaksi postata ensi viikon jokainen päivä (jos vaan mahdollista, eikä tuukkaan mitään ylläreitä...) jotakin raskauteen ja vauvaan liittyvää. Miltä kuulostais? Jonkunverran sellasia postauksia on toivottu, niin ajattelin, että nyt ois hyvä aika niille. Kommentteihin saa jättää jos on jotain tiettyjä juttuja mistä haluisitte kuulla nimenomaan raskauteen ja vauvaan liittyvää :) Mä oon innoissani, toivottavasti keksin tarpeeksi juttua jokaiselle päivälle!

Ja hurjasti onnea mun Äidille synttäreiden johdosta <3!!! //Happy birthday Mom!!! <3// 

//My constant cleaning of the house and handicrafts have taken most of my time this week and that is why the blog has been a little silent - sorry about that! Now, I have pretty much finished all my little prjoects and have heaps more time to do whatever - I sound like a broken record, don't I? 
Anyway, the pics above are from yesterday when we went to Ruissalo to grill sausages and admire the lovely scenery and the sunset <3 I look tired (because I am) and I actually had to wear Tuomas's jacket because my didn't fit anymore due to my huge belly and a thick pullover :D Oh well we had heaps of fun and I just love that place - one of my favourites in Turku, whether it was summer or winter time :)
Today we are excately one week away from our due date and I thought that it would be nice to write a blog post about our expectancy and baby stuff each day next week - how does that sound? I am excited about it - so till laters <3//


- Aija 


Returning to 2012

tiistai 8. tammikuuta 2013

Ajattelin vielä tehdä tämmösen postauksen vuodesta 2012. En oo ennen edes tehny tämmösiä, niin tässäpä nyt tulee! :)

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
Uusia tuttuja ja kavereita on tullut elämään, mutta ei ehkä ystävää niinkään.

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
Kävellyt kuin pingviini tahtomattani. En keksi nyt muuta.

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
Viime vuoden aikana vietin ensimmäistä hääpäivää <3

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
Lontoon reissu ihanan Lauran kanssa ehdottomasti ja positiivisen raskaustestin näkeminen :)


5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
En onneksi. Oon pahoittanu mieltäni joudenkin toiminnasta, mutta en riidellyt kenenkään kanssa.

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
Aika paljonkin itseasiassa. Oon opetellut kuuntelemaan itseäni enemmän ja etenki luottamaan itseeni ja omiin mielipiteisiini. Oon myöskin oppinut luottamaan enemmän niihin ihmisiin, jotka sen on todella ansaineet.

7. Oletko lihonut?
Kiitos vaan tästä kysymyksestä :D
(saisinko alla olevan kuvan kropan takaisin pikimmiten kiitos?!)


8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
En oo koskaan elämäni aikana saanut porttikieltoa mihinkään.

9. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
Noup. Pienenä menin katsomaan Eeva & Adam -elokuvan yksin :D

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
En. En oikein ole tatska- tai lävistysihminen ollenkaan.

11. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Mä en ole tänä vuonna oikein ollut mikään social butterfly tuolla, joten uudet tuttavuudet on jääneet erittäin vähälle.

12. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
Mä en lupaile uutena vuotena mitään - ikinä.

13. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei kyllä oikein löydy vauvakavereita meidän vauvalta vielä :(

14. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei onneksi <3

15. Missä maissa kävit?
No viime uusivuosi vietettiin Malesiassa, sitten Iso Britannia ja Viro.



16. Mitä haluaisit vuodelta 2013 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2012?
Fyysistä hyvinvointia voisin lisätä roppakaupalla, vaikka viime kevät olikin tosi aktiivinen. Nyt on vähän repsahtanut olo, mutta otetaan se tänä vuonna takasin! 


17. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2012?
20.5., 11.6. ja 5.12.

18. Vuoden suurin saavutuksesi?
Pusertaa nää 9 kk positiivisuus ja hymy naamalla. Kaikenlisäksi mä olen maailman kärsimättömin ihminen, mutta oon onnistunut sitäkin tässä nurjertamaan hienosti :)

19. …ja suurin epäonnistuminen?
Ruotsin kirjallisen kurssin feilaaminen :D

20. Kärsitkö vammoista?
Nilkka nyrjähti kerran. That's it!

21. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Mukavat äitiyshousut :D Aikas exciting!

22. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Tuomaksen ehdottomasti, etenkin tän loppuraskauden aikana Tuomaksen tuki ja hellyys on ollut parasta hoivaa ikinä. Lisäksi Tuomaksen perhe on ottanut mut niin ihanasti omaksi perheenjäsenekseen ja heihin kaikkiin oon voinut aina luottaa ja tukeutua, kun omat läheiset on niin kaukana <3 Viivi on myöskin ollut paras ystävä ikinä - pus <3 

23. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Muutama ihminen ois voinut mun puolesta toimia toisin, mutta ei jaksa miettiä niitä nyt enää.

24. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Vauvan hankintoihin ja pikkujuttuihin. Itselle on tullu ostettua tosi vähän mitään tänä vuonna. Lontoon matkaan toki meni jonkunverran rahaa ja tulihan siellä shoppailtua ihan hulluna :D

25. Mistä innostuit eniten?
Ihan kaikesta vauvahömpästä ja ylipäätään siitä ajatuksesta, että musta tulee äiti!!!


26. Vuoden 2012 ihmiset:
Tuomas ja Viivi <3


27. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Viime vuonna tähän aikaan olin tosi onnellinen niin onnistuneen ja täydellisen häämatkan jälkeen. Mutta vähintään yhtä onnellinen oon myös nyt (ellen onnellisempi), kun innolla odotan mullistavinta pientä rakkautta mun ja meidän elämään. Tunnen nyt niin erilaisia onnentunteita, ettei niitä oikein voi verrata..

28. Lihavampi vai laihempi?
PERHANA! :D

29. Rikkaampi vai köyhempi?
Huomattavasti köyhempi, mutta ei se oo niin tarkkaa :D

30. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Loppuvuodesta ei oikein tullu liikuttua kauheesti, se vähän harmittaa ja oisin nyt syksyllä voinu vähän panostaa enemmän opintoihin. Ja jos toiveista kerran puhutaan, niin vähän mulla ois juhlimista ikävä jo..

31. …entä vähemmän?
One word - stressannut...

32. Miten vietit joulun?
Tuomaksen isän luona loihdin hienon jouluaterian ja vietettiin vaan rentoa perusjoulua kivalla porukalla :)

33. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
En mä keksi mitään muutettavaa. Lukisin siihen ruotsin tenttiin enemmän...

34. Rakastuitko vuonna 2012?
Rakastun Tuomakseen aina enemmän ja enemmän, mitä enemmän aikaa kuluu <3


35. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
Tälleen vaimon statuksella niitä ei vuosien mittaan kerry yhtään.

36. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Aloin seuraan aika montaaki mulle uutta sarjaa. Greyn Anatomia ja Glee tuli ekana mieleen :)

37. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
Mä pyrin välttämään vihan tunnetta, koska musta se on turhaa ajan ja tunteiden tuhlausta. Mielummin rakastan niitä, jotka sitä ansaitsee ja unohdan ne ihmiset, jotka vaan tuhlaa mun aikaa ja tunteita.

38. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Mä en oikeesti lukenu viime vuonna varmaan mitään muita kirjoja kun koulukirjoja... Noloa, mutta nyt mulla on listalla kirjoja, jotka todellakin aion pikimmiten lukea!

39. …entä musiikillinen löytö
hmm. Ei tuu mitään mieleen.

40. Mitä halusit ja sait?
Michael Korsin lompakko on ollut jo pitkään toivelistalla ja sen sain :) Sain myös maailman arvokkaimman ja ihanimman lahjan, kun tajusin olevani raskaana.

41. Mitä halusit, muttet saanut?
Pitkä matka johonkin kauas lämpimään. Halu kauas on vieläkin tallella! Ihanaa aurinkoista kesää - viime kesä oli niin surkee.

42. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
The Expendables 2 oli nii superhyvä :D, Magic Mike oli tosi hyvä kans ja sit pakko vielä sanoa, että toi viimesin, eli The Intouchables oli yks suosikeista!

43. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Lilluttiin Naantalin kylpylässä ja syötiin samassa paikassa ihana buffetillallinen. Se oli superkiva päivä!

44. Ketä kaipasit?
Äitiä ja Isää!

45. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
Tuomas ja Skype, jolla sai yhteyden kaukana asuvaan perheeseen.


46. Oletko joutunut tappeluun?
En mä tappele.

47. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
Todennäkösesti, mutta ei tuu just nyt mieleen mitään.

48. Oletko juonut ”perseitä”?
Mä en tarkkaan muista kevään bileitä, mutta en usko, että viime vuonna kerkesin juomaan perseitä ollenkaan.

49. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
Oon katunu jotain tyhmiä ostoksia tai jotain typeriä pikkujuttuja, mutta en mitään tärkeetä - kuulostaapa pöljältä.

Viime vuosi kasvatti mua paljon, vaikka aika-ajoin oli ahdistavaa ja tyhmää. En silti vaihtais mitään pois ja nyt vaan suurella innolla odotan tätä vuotta ja kaikkea sitä, mitä sillä on mulle tarjota. Mun odotukset on erittäin korkealla, mutta uskon, että mun odotukset täyttyy ja menee vielä ylikin <3 Nyt voidaan siis jättää 2012 täysin taakse ja siirtyä nauttimaan 2013 vuodesta täysin rinnoin :) 

- Aija 

Sunday walk

maanantai 7. tammikuuta 2013

Pistän pitkästä aikaa tämmösiä lepposen ja normaalin päivän kuvia kehiin. Eilen siivoiltiin jokasunnuntaiseen tapaan kotona (paitsi, että mun siivousvimma on saanu kyllä hurjana uusia ulottuvuuksia. En tajua miten kahta huonetta ja keittiöö voi siivota niin paljon ku mä oon viime aikoina tehny..) ja sitten lähdettiin kävelylle jokirantaan. Pakko kyllä sanoa, että näillä liukkailla keleillä toi kävely ei oo mitään kaikista kivointa, mutta pakko päästä kunnolla liikkeelle tai tästä ei tuu mitään.

Toi ilma ei oo kyllä mikään ihana tammikuun pakkasilma eikä Turunkaan maisemat oo yhtä kauniita kun yleensä. Haluan ne lumet ja pikkupakkaset takasin! Nää kuvat on vähän jopa masentavia.


 Tuomas keksi hyvän talviharrastuksen. Siinä se istu vaikka kuinka kauan ja napsi sorsista kuvia :D 


 Mulla oli vähän sunnuntainaama...
 
Kävelyn päätteeks tuli kauhee herkkunälkä ja suunnattiin Arnoldsiin donitseille. Oonko muuten koskaan kertonu teille, että meidän seurustelun alkuvaiheessa käytiin joka seurustelun kuukausipäivänä sydändonitseilla <3 hih. Nyt se on jo jääny - mun puolesta voitas kyllä todellakin taas jatkaa sitä traditioo - NAM! :D

//Yesterday we went for a little walk after cleaning up our appartment. Tuomas sat down next to the bank of the river and took photos of ducks and I just sat and laughed at his winter "hobby" :D After the walk we went for doughnuts. Have I told you that at the beggining of our relationship we used to go for doughnuts every month on our monthly anniversary, we stopped that a long time ago but I reckon whe should definitely start doing that again - they are so YUMMY!! :D//

- Aija

Our Expectancy

lauantai 5. tammikuuta 2013

- By Jose Jompero

Jokin aika sitten kuvattiin Josen kanssa raskausajankuvat Turun suurtorin kupeessa ja myöhemmin studiolla. Mulle oli hirmutärkeetä saada kunnolliset kuvat masun kanssa, sillä onhan tämä yksi ainutlaatuisimmista tilanteista mun ja meidän elämässä <3
Oon hirmutyytyväinen kuviin, ja niin kuin meidän hääkuvienkin kanssa, Jose teki taas superhyvää työtä! Josen kanssa on niin kiva tehdä "töitä", kun voi olla oma itsensä ja sanoa mielipiteensä ihan suoraan ja Josella on itelläänkin hurjana huippuideoita. Sanomattakin on siis selvää, että sain juuri sellaisia kuvia joista haaveilinkin :)
Näiden masukuvien lisäksi otetaan sitten meidän ihan vastasyntyneestä pikkuisesta kunnon kuvat ja silloin Tuomaskin on tietysti enemmän mukana - näissä kuvissa halusin keskittyä enemmän masuun. Nyt suunnittelen näistä kuvista jonkinlaista kollaasia makkariin - niin ihania muistoja <3

//Our wedding photographer Jose took these pregnancy photos of me and my belly. I could not be happier and these photos are extremely important to me since pregnancy is not a thing you experience many times in your life. I enjoy working with Jose because I can always tell him what I want and expect and he always has great ideas.I think these great photos are a proof of his extremely good work :) After our little one is born we will be taking newborn pictures of her and us - can't wait! I will cherish these photos forever - the best memories <3//







The Intouchables - Koskemattomat

tiistai 1. tammikuuta 2013

Oltiin jokin aika sitten taas leffassa ja tällä kertaa mentiin katsomaan The Intouchables - Koskemattomat. Tuomas ehdotti tätä leffaa, kun oli kuullut muutamia kehuja kavereiltaan. Mä en tiennyt leffasta juuri mitään ennen leffateatterin isoon penkkiin istahtamista.
Leffa oli ihan huippuhyvä!!! Ensin ajattelin, että en jaksa katsoa ranskankielistä elokuvaa loppuun ja, että kyseessä on joku ylitaiteellinen ranskalainen pitkästyksen huippu. No ei ollut ei! Nauroin mahani krampille ja jossain kohtaa piti ihan pidätellä naurua, kun ne vitsit putkahteli uusiks mieleen aina väärissä tilanteissa :D
Elokuva on siis tositapahtumiin perustuva jonka juoni on melko simppeli, mutta sitäkin mielenkiintosempi, hauskempi ja jotenkin koko leffa tuntu niin fiksulta ja nokkelalta. Tätä draamakomediaa suosittelen ihan kaikille!!! Melkein uskallan sanoa, että yks 2012 vuoden parhaista leffoista mitä ollaan nähty :)



//A few days ago we went to the movies to watch The Intouchables. Tuomas had heard that it was a decent movie so I trusted him and agreed to go to the movies to see it without knowing anything about it. It sure as did not disappoint me!!! First I was a bit surprised that it was in french, but as the movie kept going it did not bother me at all anymore. I laughed so much during the movie and actually had to hold back my laughter in the wrong places :D The movie was clever, fun and exciting and I think you should all go and see it. One of the best movies in 2012!//

- Aija