Surprise us October!

keskiviikko 30. syyskuuta 2015


Syyskuussa minä:

- Olen rakastanut syyskuuta enemmän kuin koskaan ilmojen takia!
- Olen ottanut paljon aikaa itselleni pelkkään rentoutumiseen.
- Olen ollut ihan älyttömän väsynyt, mutta onnellinen Norssipäivien jälkeen.
- Olen ehtinyt katselemaan kaikkia lemppariohjelmiani.
- Olen ollut maailman surkein liikkumaan.
- Olen ostanut elämäni ensimmäisen bussikortin.
- Olen ollut asioista pihalla kuin lumiukko.
- Olen tutustunut aivan ihaniin uusiin ihmisiin <3
- Olen viettänyt ihania päiviä ystävien kanssa.
- Olen stressanut tulevaisuutta.
- Käynyt kahden viikon ajan joka päivä kahdella kirpparilla - ei enää ikinä!
- Olen ollut huolissani.
- Olen hävennyt suomalaisuuttani.
- Olen syönyt paljon juustoja.
- Olen nauttinut äitiydestä täysiä.
- Olen ollut niin älyttömän ylpeä Oliviasta ja itsestäni.
- Olen laihtunut.
- Olen pälättänyt uusista matkahaaveista jatkuvasti, joka ärsyttää Tuomasta jatkuvasti. Ha! 
- Olen panostanut asioihin ihan toisella tavalla.
- Olen laiminlyönyt älyärsyttävään tenttiin lukemista ihan liikaa...
- Olen ollut sekamelskaisen onnellinen.

Syyskuu meni aivan liian äkkiä ja lokakuuta ei odota kukaan. Toivotaan kuitenkin, että lokakuu osaisi yllättää meidät isosti ja toisi vähintään yhtä paljon iloa jokaiseen päivään kuin syyskuukin on tuonut.

Seuraa instassa @aijaii

Opiskelijakodin olohuone

maanantai 28. syyskuuta 2015

Jee vihdoin sisustusjuttuja! Voi elämä mä kirosin ja tätä olohuoneen kuvaamista. Tämä on periaatteessa ihan neliskanttinen, eikä kameraan saa mitenkään koko olkkaria kerralla, mikä tietty olisi ihan kiva kokonaisuuden hahmottamiseksi. Toivotaan siis, että teillä on hyvä hahmotuskyky näiden kuvien perusteella. Kerron nyt uusimmille seuraajille, että tosiaan toukokuussa sain ihan järkyttävän sisustuspuuskan ja viikossa möin kaikki meidän isot huonekalut sohvaa ja pianoa lukuunottamatta ja laitoin kaiken uusiksi mahd pienellä budjetilla, mutta kuitenkin niin, että osaisin kuvitella uudet kalusteet jatkossakin kotiini. Kesäkuussa postasin yksityiskohdista tarkemmin tässä postauksessa. Vielä kesän lopulla siskoni kysyi muuttaessaan josko me haluttaisiin hänen valkoinen sohvansa, kun meillä oli toinen samanmoinen jo Olivian huoneessa. No tottakai me sohva otettiin huomiimme ja myytiin oma sohva saman tunnin aikana. Nyt molemmat valkoiset sohvat ovat alhaalla ja päästiin siitä vanhasta kammotuksesta eroon. Sisutus on nyt mieleeni tarpeeksi simppeli ja raikas mutta todella kodikas. Asumme siis opiskelija-asunnossa ja ihan liikaa remonttia täällä ei tietenkään voi/kannatakaan tehdä. Mulle kuitenkin oli todella tärkeää, että viihdyn ja siksi oli päästävä kuusi vuotta vanhoista kalusteista eroon ja laittaa vähän neutraalimpaa tilalle. 


Taulusta haluaisin kertoa pari sanaa. En tiedä olenko näyttänyt sitä tai avannut sen tarinaa täällä aiemmin. Mitään kommunisteja me emme ole, eikä tuo ole tuossa Fidelin ansiosta sinänsä. Fidel's cafe oli mun suosikki kahvilani Uudessa Seelannissa olessani siellä vaihdossa ja noita julisteita oli vain siellä koristeena. Vieläkin muistan ne milkshaket ja maailman mahtavimmat suklaakakut. Kahvila sijaitsi/sijaitsee kai edelleen Wellingtonin keskustan Cuba streetin varrella ja oli vaan niin mahtava paikka työntekijöineen ja fiiliksineen. Olin siis ratketa riemusta, kun hostveljeni oli saanut työntekijät teetättämään tuollaisen julisteen minulle 18-vuotis synttärilahjaksi. Nyt se koristaa lähes ainoana väripilkkuna meidän olkkaria ja tykätään siitä kaikki! 


Tuo maailman ihanin katastrofimatto pehmentää sisustusta ihanasti ja luonnollisesti pidän valkosilla sohvilla torkkupeittoja, ettei tarvitse ihan koko ajan olla suihkimassa puhdistusaineita. Haluaisin lisää erilaisia koristetyynyjä, mutta se olisi ehkä vähän epäkäytännöllistä ja tyhmää, koska silloin me ei itse enää mahduttaisi istumaan - ha! Kuvien tyyliin siistiä meillä ei aina ole, mutta nykyään useammin, koska kaikki lelut on vihdoin siirretty yläkertaan Olivian omaan huoneeseen ja siitä sitten pian seuraavassa sisustuspostauksessa. 

Mitäs tykkäätte? Eikö olekin hankala tila saatu ihan hyvin käyttöön? Avarampihan tämä saisi olla, mutta kun ei ole, niin pitää saada muuten toimimaan. Vaikka paljon onkin valkoista, niin minusta tämä on ihanan lämmin ja kodikas. Muuttaisitko, lisäisitkö tai vähentäisitkö sinä jotain?

Maailman parasta on se:

sunnuntai 27. syyskuuta 2015


- kun aamulla heräät ja otat molemmilla käsilläsi poskistani kiinni ja sanot: "äiti helää, nyt on aamu". 
- kun edellisen jälkeen halaat kovaa ja annat monta pusua. 
- kun kahden edellisen jälkeen kuitenkin ilmoitat haluavasi vielä nukkua ja vedät peiton korviin. 
- kun sanot aina suloisen apeana "selvä", kun minä tai isäsi olemme käskeneet ja kysyneet: "onko selvä?"
- kun kerrot minulle kuinka ikävä sinulla on iskää, jos hän ei ole töiden takia laittamassa sinua nukkumaan, kuten hänellä yleensä on tapana. 
- kun luettelet kaikkien päiväkodin ja muiden läheisten lasten nimet, kun kysyn kuka sinun paras ystäväsi on. 
- kun tulet mun viereen ja kysyt, että "halitaanko äiti vähän?"
- kun heität aina yläfemmat, kun innostut jostain. 
- kun pyydät meitä laulamaan kanssasi kaikki maailman laulut, jotka osaat. 
- kun kiukun jälkeen tulet pyytämään anteeksi ja lupaamaan, ettet enää kiukuttele, koska haluat viettää kivan päivän. 
- kun lähes joka aamu pyydät saada pientä koiranpentua omaksi. 
- kun sanot "vau" peilin edessä saatuasi aamulla vaatteet päälle. 
- kun pyydät Elsa- tai Anna -lettejä sun hentoihin hiuksiisi. 
- kun keskellä yötä huudat omasta sängystäsi "äiti haluun teidän väliin nyt, tuu hakemaan".
- kun leikit lääkäriä ja hoidat meitä, kun minä ja isäsi olemme ahtautuneet tiipii telttaasi nukkumaan kaikkien lelujesi kanssa. 
- kun pyydät saada ottaa meistä kuvia, muttet jaksakaan kantaa kameraa. 
- kun aina tsemppaat minua, kun nousemme pyörän selkään ja muistutat, että tällä kertaa me ei kaaduta. 
- kun sanot isällesi pusun jälkeen "sun palta kutittaa" ja irvistät (äidin tyttö :D)
- kun huomaat, että isän ja äidin keskustelu ei kuulosta kivalle ja sanot väliin, että älkää sanoko noin ja saat meidät lopettamaan siihen sekuntiin. 
- kun pyydät saada perhehaleja. 
- kun sanot aina "lakastan sinua" takaisin <3 

Rakkaudella, Äitisi. 

Tätä listaa voisin jatkaa ikuisuuksi ja juuri nyt haluaisin vain pysyä tässä ihanassa äitikuplassa, jossa nyt hetken olen ollut. Elämä on kyllä parasta, kun on tuolainen oma pieni mini me, joka tsemppaa minua jokaisessa asiassa eteenpäin tahallaan ja tahattomasti. Parasta on olla äiti juuri tuolle minun rakkaalleni. 

Ihanaa uuden viikon alkua kaikille <3

Naisten sporttiale!

perjantai 25. syyskuuta 2015

Mä tarvitsisin jonkun iiison potkun pyllylleni mitä treenaamiseen tulee. En vaan yksinkertaisesti muka ehdi tai saa aikaiseksi lähteä lenkille tai tekemään Kaylaa tuonne kellariin vaikka Olivia mukanani. Kauas on taas viime syksyn ja kevään Duracelpupu elämästä tultu. Mä en ole kyllä hirveästi stressannut asiaa, koska muut asiat ovat olleet yksinkertaisesti tärkeämpiä ja stressaamalla mä en ainakaan saa aikaiseksi mitään. Nyt kun syksyn arki on vähän niinkuin jo asettunut, niin sitä motivaatiota on pakko hakea jostain. Mistäs muualtakaan tämmöinen pieni materialistirakastaja sitä hakee kuin uusista jumppakamoista... Ha! Tämän viikonlopun ajan Zalandolla* on käynnissä naisten sporttiale, jossa tuotteita jopa 50% alella! Kokosin tähän nyt sellaiset mitä oikeasti tarvitsisin tai muuten vaan suloiset motivaationnostattajat.

1. Adidas on nykyään ihan suosikki ja tämä todella perinteinen musta juoksutakki* kolmella raidalla olisi just se mitä oikeasti tarvitsen ja tämä ainakin lähtee samantien tilaukseen.  
2. Oikeasti mä tarvitsisin kokomustia tennareita syksyksi, mutta apua mikä aleprossa ja kuinka ihanat nämä Adidaksen tennarit* ovat! Mitenhän minä tämän voisin taas järkeillä itselleni.
3. Musta on ihanaa, että treenivaatteista on koko ajan tehty nätimpiä. Niissä kehtaa oikeasti mennä ihmisten ilmoille. Tämä Adidaksen tekninen urheilupaita* oli musta ihana reikineen päivineen ja piristäisi varmasti tehokkaita treenejä!
4. Nämä Niken treenihousut* ovat aikas kivat. Housuissa en tykkää käyttää hirveästi värejä, joten mustavalkoinen on just jees ja tuo pyllyä muotoileva tikkaus on ainakin motivoiva! 

Zalandon* naisten sporttiale päättyy siis sunnuntaina ja tuolta löytyy vielä todella paljon lisää ihania must have juttuja! Ihanaa ja sporttirikasta viikonloppua kaikille <3 


Postaus on tehty yhteistyössä Zalandon kanssa ja mainoslinkit on merkitty * -merkillä.

Eid Mubarak!

torstai 24. syyskuuta 2015

Tänään on ollut aika spesiaali päivä. Me olemme pienestä asti juhlineet luonnollisesti joulut ja muut krisitilliset pyhät muiden joukossa ja sen lisäksi olemme olleet niin onnekkaita, että olemme myös saaneet juhlia islamilaisetkin juhlapyhät. Eid on arabiaa ja on yleinen sana juhlapyhälle. Tänään juhlitaan Eid al-Adhaa, joka on pyhiinvaelluksen päätökseen ja uhraukseen liittyvä juhlapäivä. Aikaisemmin sitä on juhlittu pyhiinvaeltajien keskuudessa, kun he ovat laskeutuneet Arafatvuorelta, mutta nykyään se on yleinen islamilaisen kulttuurin juhla. Toinen Eid -juhla on Ramadan paaston jälkeinen juhla.


Minulle ja meille juhlat ovat juhlia ja niistä otetaan aina kaikki irti, olivat ne minkä uskonnon juhlia tahansa. Ajattelen näitä enemmän kulttuurisina asioina kuin uskonnollisina asioina. Haluan, että Olivia tutustuu yhtälailla islamilaiseen kulttuuriin kuin myös kristilliseen kulttuuriin. Uskonto ja uskominen on sitten jokaisen oma asia ja sitä tehdään kuten haluaa. 


Ala-aste-ikäisinä me saimme usein pitää Eid -päivänä vapaapäivän ja silloin tehtiin lähes aina jotain kivaa ja spesiaalia. Koko suku ketä vain irtosi tulivat meille syömään ja upeaa syyrialaista ruokaa oli tarjolla enemmän kuin kukaan jaksoi syödä. Paitsi eräänä vuonna muistan, kun äiti oli mennyt vähän sieltä aidan matalammasta päästä ruuan kanssa ja sai kuulla siitä, kun me Ailan kanssa kantelimme syyrian mummille asiasta, joka torui äitiä kovasti - ha! Kohokohtia olivat ihanat uudet pyhävaatteet (rakastan tuota vanhanaikaista sanaa) ja etenkin se, kun saatiin lelukaupasta valita I H A N mitä vain. Emme siis saaneet monia lahjoja, vaan vanhemmat sopivat tädin ja enon kanssa, että yhdessä ostavat sitten sen yhden asian mitä todella halusimme. Se oli aika huippua, kun sai oikeasti pohtia lelukaupassa, että minkä prinsessalinnan mä tänä vuonna haluan <3 Eid on siis tosi suuresti lasten juhla. Olivian uudet pyhävaatteet ovat valitettavasti vielä postissa. Kovasti toivoin, että Pompin vaatteet kerkeisivät tälle päivälle, mutta eivät valitettavasti kerenneet.

Äitini pyysi, että viettäisimme mekin täällä keskenämme spesiaalimpaa päivää juuri tänään ja niinhän me toden teolla teimme. Siskoni tuli poikaystävänsä kanssa syömään. Teimme niinkin juhlallista ruokaa kuin hamppareita ja äiti ja mummi repesivät hieman jopa säälivään nauruun skypessä meidän todella spessuille "Eid ruuille", kun he taas söivät sitä maailman herkuinta ruokaa - ahh. Jokatapauksessa, ruuan jälkeen suuntasimme sitten lelukauppaan, koska äitini halusi, että Olivia myös saa valita mitä tahtoo. Pelkäsin vähän, että miten tuo toimii 2,5 -vuotiaan kanssa, mutta mitä vielä. Se meni loistavasti. Napattiin kaupassa ensin frozen -auto alle ja sillä hurautettiin Furby -hyllyn eteen, valkattiin pilkullinen pinkki Furby ja mentiin kassalle ja maailman onnellisin tyttö oli valmis <3 Siitä suunnattiin vielä Spice Icelle jädeille. En mä tiedä voiko tuon ikäiselle enää paljon spessumpaa iltaa kehitelläkään, vaikka ei nyt valitettavasti koko päivää saatu vapaaksi millään. Kotona vielä naureskeltiin Furbylle koko perhe ja me Tuomaksen kanssa opiskelimme lähinnä sitä, miten sen otuksen saa hiljaiseksi nukkumaan, mutta hännästä vetämällä se onnistui loistavasti - huh. Huomenna tutustutaan siihen vielä vähän paremmin ja koitetaan kasvattaa siitä(kin) kunnon kansalainen - haha! 


Olipas ihana päivä ja mulle tulee niin onnellinen olo, kun voin tarjota lapselleni kaikkea tällaista ja ihanaa, että mun äiti vähän muistuttelee ja patistelee minua siihen. Vielä kun muistaisin oikeasti puhua sitä arabiaa paljon paljon useammin Olivian kanssa... 


Olitteko ennen kuulleet Eid -pyhistä? Ihania unia kaikille ja minä todella toivon, että toi Furby tyyppi ei herää kesken unien!