KUIN KAKSI ERI MARJAA

perjantai 11. elokuuta 2017


"Siis apua, ei Ola ollut tämmönen koskaan" "isänsä poika", "niin äitinsä tyttö", "nyt ei ole omena kauas puusta pudonnut", "Ihan äitinsä näköinen", "yhtä kova pää kun isällään", "Samuel on kyllä niin paljon aktiivisempi  kuin siskonsa". Kuulostaako tutulta?
 

Meitä verrattiin aina mun siskon kanssa tosi paljon ihan varmaan senkin takia, että oltiin niin erilaisia kuin sisarukset vaan voivat olla, mutta näytettiin kuitenkin melko samalta ja sitten tietty sitä aina mietittiin, että onko tuo nyt samanlainen kun äitinsä vai isänsä vai jopa kuin tätinsä tai mummonsa. Ne sekoitukset on aina hauskoja: näytät isältäsi, värit olet saanut äidiltäsi, luonne on tädiltäsi, kroppa mummoltasi, hiustenlaatu kummin kaimalta ja mitä näitä nyt on. Jotenkin samaan aikaan olen aina vihannut sisarusten vertailua toisiinsa ja vanhempiinsa tai muihin, mutta silti mä huomaan tosi usein itsekin tekeväni sitä omien lasten kohdalla, jos en ääneen, niin omassa mielessä kuitenkin. 

Heti Samuelin synnyttyä huomattiin, että tyyppi näyttää kyllä meidän lapselta ja Olivian veljeltä, mutta heissä ei silti ole kovinkaan paljon samoja piirteitä - luonnollistakin ehkä, että Samuel näytti heti jotenkin pojalta siinä missä Olivia on aina ollut nukkemainen tyttövauva. Ulkonäöllisesti lapsissa suurin ero on tottakai silmät. Samuelin silmät ovat siniset ja katse on suoraan isältä, välillä tuntuu, kuin katsoisin Tuomasta silmiin, kun katson Samppaa. Olivian silmät taas ovat just yhtä tumman ruskeat kuin munkin ja katse on ihan sama, meillä on jopa sama silmä vähän pienempi kuin toinen. Luonteetkin menevät enemmän niin, että Olivia on kuin minime ja mitä Samuelista nyt vielä saa irti, niin on hän enemmän isänsä tyylinen. Jos kovin karkeasti rajotellaan, niin ainakin tällä hetkellä Olivia on aivan minun pienoismalli ja Samuel aivan Tuomaksen näköinen ja oloinen, mutta silti sisaruksissa on paljon yhdistäviä juttuja ja heidät mielestäni tunnistaa sisaruksiksi. 

Luonteet. Niin. Samuel vasta kehittyy ja luonteesta tuntuu tulevan koko ajan enemmän esiin uusia asioita, mutta kyllä me jo ensiviikoista asti huomasimme, että luonne- ja temperamenttierot ovat todella suuret meidän kahden lapsen välillä. Mietin kyllä silti, että onko tässä kyse enemmän esikois-kuopus-tilanteesta vai mistä, mutta erilaisia he ovat niin monessa asiassa. Olivia oli vauvana varovainen, hiljaisempi, erittäin totteleivainen, surkea nukahtamaan yksin, helposti nauratettava, vihasi autoilua, rauhallinen liikkeissään ja jotenkin helppotahtoinen sekä aamu-uninen. Samuel menee pää edellä mihin vaan, kiipeilee, kovaääninen, sana "ei" on suurin naurunaihe, hän on melko totinen, tykkää autoilusta, hullu ikiliikkuja, hyvä nukahtamaan yksin ja pitää tarkasti huolen siitä, että hänen tahtoa totellaan heti eikä kohta eikä hän todellakaan ole aamu-uninen ollut koskaan. Iso ero on myös siinä, että Olivia oli todella paljon mussa kiinni jo melkein kolme-vuotiaaksi asti, kun taas Samuel on aina ollut jotenkin helppo jättää ja tullut hyvin Tuomaksen kanssa toimeen jo vauvana ja pidempiäkin aikoja. 
 
On heissä silti paljon samaakin. Molemmat ovat alusta asti olleet ihania halinalleja, syövät ihan kaikkea ja paljon, rakastavat seuraa, tykkäävät hurjasta menosta, ja ovat vaan niin maailman suloisimpia pikkutyyppejä omina ihanina itsenään. Heissä on paljon mua, paljon isäänsä, mutta kaikkein eniten omaa itseä, joka kehittyy joka päivä vaan paremmaksi ja upeammaksi persoonaksi. Nyt kun olen tämän tännekkin kirjoittanut, niin koitetan keskittyä siihen, ettei heitä tarvitsisi aina vertailla toisiinsa tai meihin, vaan kasvattaa heistä omanlaisia minityyppejä ja ehkä korostaa niitä hyvä perittyjä puolia, kun niitä huomaa pompsahtavan esiin. Kertokaa pliis, että teilläkin edes joskus vertaillaan ja pohditaan omenan etäisyyksiä eri puista? :)

Lasten ihanat t-paidat ja housut on saatu raumalaisesta HETKI design -liikkeestä. Kivijalkaliike palvelee asiakkaitaa keskeisellä paikalla Raumalla. Kauppa on täynnä niitä lemppareimpia kotimaisia merkkejä kuten, Papu, Gugguu ja vimma, mutta sitten sieltä saa myös muutamia kivoja ulkomaisia ja ainakin minulle uudempia lastenvaatemerkkejä. Kuvien vaatteet ovat englannista tulevaa Cribstar -merkkiä. Heidän merkin vaatteissa parasta on laadukkaat materiaalit, minimalistinen, mutta lapsekas tyyli, leikkaukset ja printit sekä ennen kaikkea suhteellisen huokea hinta, jolloin tuntuu, että ostaa sitä kivaa lasten designia ilman, että tarvitsee tuntea huonoa omaatuntoa hirmuisesta tuhlailusta - sopii ehkä mun lastenvaatefilosofiaan parhaiten! Valitettavasti Hetki desing ei vielä ole avannut nettikauppaa (ehkä myöhemmin?), mutta toivotaan, että sellainenkin vielä saataisiin, niin kauempaakin saisi tilailtua näitä erikoisempia merkkejä kotiin asti. Ihanaa, kun pikkupaikkakunnillekkin alkaa tupsahtelemaan näitä tyylikkäitä lastenliikkeitä ja eri merkkejä saa käydä hypistelemässä ennen ostopäätöstä. Seuraa heitä myös @hetkidesignoy instagramissa - saat sieltä kuvaa liikkeen tunnelmasta ja aina nopeasti tiedon uutuuksista. 

4 kommenttia:

  1. Aivan ihanat lastenvaatteet! Ja tuo vertailu perheenjäsenien piirteistä kuulostaa tutulta ja varmasti ei siltä ole kukaan pystynyt täysin välttymään. Itsellä on kaks vanhempaa sisarusta sekä kaksoisveli. Eniten vertailut on kohdistunut juuri kaksoisveljeen. Suurinosa huomaa meistä pelkkiä vastakohtia ja eroavaisuuksia, mutta koska meillä on keskenämme hyvät välit niin kyllä mä ainakin huomaan myös paljon samanlaisuutta meidän välillä. Ehkä se on jotakin ainutlaatuista, sellaista mitä muut vaan ei ymmärrä tai edes tajua katsoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös! Joo tottahan toi on ja kaikinpuolin normaalia, mutta ehkä just on hyvä vähän pyrkiä välttämään, kun sen tiedostaa :)

      Poista
  2. Kyllä mä ainakin vertailen lapsia, mut en oikein osaa erotella semmosia mun ja sun piirteitä. Jästipäitä kaikki neljä, mitäs siit sen enempää. :D
    Mut hei, mitkä noi samuelin lenkkarit on? Meiän 11 kk tarttee kengät ja noi on supersöpöt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha! Joo mä enimmäkseen sanon, että mitäpä sitä toisilta jotain muuta oottaakkaan kun me kaks ollaan vanhempia :D jästipäisyys kuuluu myös meikäläisten perusominaisuuksiin!
      Lenkkarit on ihan henkkamaukalta!! :)

      Poista