Pienen omat ystävät

lauantai 20. elokuuta 2016

Järjestin torstaina Olivialle ja hänen ystävilleen pienet jätskikekkerit ikään kuin läksiäisten merkeissä. Vaikka en ehkä ulospäin sitä näyttänyt, mutta kun Olivia halasi ystäviään heippojen yhteydessä, niin jouduin hieman nielemään kyyneleitäni. 


Kolme ja puoli -vuotias on vielä pikkuinen ja ystäviä tulee vielä monen monta ja piirit vaihtuvat varmasti ainakin miljoona kertaa. Silti nämä ihan ensimmäiset oikeat ja ystävät jäävät ainakin minun mieleen pysyvästi, toivottavasti myös Olivian. Olivia on tuntenut heidät kuitenkin yli puolet elämästään ja viettänyt heidän kanssaan aikaa paljon. Puolet torstain vieraista olivat päiväkotikavereita, joihin Olivia on aivan itse tutustunut ja joita olemme yrittäneet nähdä nyt myös kesälomilla. Olivian päikkykaverit ovat ne ehdottomat sielunsiskot ja -veljet <3 Vaikka näemme harvemmin, niin nauru raikaa heidän kanssaan joka kerta vain kovempaa ja aina jatketaan siitä mihin jäätiin. Osa ystävistä taas ovat luonnollisesti tulleet minun ystävieni kautta. Näemme melko usein ja on ollut niin etuoikeutettua, kun on ystäviä, joilla myös suurinpiirtein saman ikäisiä lapsia joiden kanssa on ihana Olivian leikkiä ja nauttia ajasta. 


Yritän parhaani mukaan, että Olivia saa ystäviä myös uudesta asuinpaikastamme ja näin ihan varmasti tulee käymäänkin. Uuden päiväkodin ja harrastusten sekä minun aktiivisuuden turvin saamme varmasti myös Porissa solmittua unohtumattiomia ystävyyssuhteita, jotka sitten jälleen joudumme joskus hyvästelemään. 


Olen niin kiitollinen kaikille, jotka pääsitte paikalle torstaina - Olivia puhuu pienimuotoisista juhlista edelleen ja toivon todella, että näemme toisiamme paljon myös tulevan vuoden aikana. Me tulemme varmasti käymään Turussa ja meille voi koska tahansa tulla kylään Poriin! On se niin ihmeellistä, millainen vaikutus ystävyydellä on jo noin pienestä pitäen, vaikka yhteydenpito on niin paljon hankalampaa kuin meillä aikuisila <3 

//I held a little farewell party for Olivia's friends last Thursday. I had to hold my tears a little as she hugged everybody good bye and I just hope we will see everybody even though we will live a little further away. It is amazing to see how a three-year-old can form strong friendships and actually miss her friends and enjoy every second spent with them - just like I do with my friends.//

Kuvat eivät liity juhliin, mutta Korinnan ottamat ihanat kesäkuvat tytöistä ovat vaan niin suloisia ja tunnelmallisia kaverikuvia <3 

4 kommenttia:

  1. On noiden pienten ystävyyssuhteita ihana seurata! Ja ihmeellisen paljon kolmevuotias muistaa, meillä aina välillä jutellaan Porin päiväkodin kavereista, vaikka siitä on yli puoli vuotta kun lopetettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Sydäntä särkee aina vähän, kun Olivia puhuu "mun vanhan päiväkodin ystävät" - niin liikkistä jotenkin <3

      Poista
  2. Miten ihanaa että järjestit pienelle kaveri-läksiäiset! Mä olisin varmaan itkenyt koko juhlien ajan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli niin paljon touhua ja vilskettä, etten ymmärtänyt tilannetta kuin vasta heippahalivaiheessa... <3

      Poista