SEITSEMÄN KUUKAUTTA

maanantai 24. huhtikuuta 2017



Eilen minusta tuli seitsenkuinen. On se hurjaa mitä vauhtia tämä kevät on mennyt eteenpäin enkä usko, että tahti tästä ainakaan hidastuu, kun kesää kohti mennään. Hurjaa on myös se mitä vauhtia minä olen kehittynyt viimeisen kuukauden aikana. 

- En osaa sanoa mitoistani taaskaan mitään. Käytän 74 koon vaatteita ja ne ovat mulle just sopivia. 
- Ryömin edelleen eteenpäin päästäkseni. 
- Hengailen paikoillani usein konttausasennossa eestaas heiluen, mutta konttamaan en ole edelleenkään oppinut. 
- Kuolen nauruun vappupalloille, pikkuautoille, jotka kiitävät eteenpäin itsestään ja kukkuu- sekä hyppelyleikeille. Olen todella kova poika nauramaan. 
- Osaan nousta tukea vasten seisoskelemaan. 
- Silmät ovat edelleen vaalean siniset! 
- Rakastan ruokaa ja kaikki uppoaa hyvin karkeanakin, mutta kyllä vaan maitoon tehty puuro mangososeella on ihan ykkösherkkua. 
- En saa enää tissiä öisin - höh! 
- Heräilen öisin kuitenkin vähintään viidesti, mutta osaan nukahtaa omaan sänkyyn ihan itse ilman kommervenkkejä - hyvä minä!
- Olen käynyt ensimmäisellä pienellä ulkomaanmatkallani. 
- Osaan mennä itse istumaan ja pois istumasta. Minua ei pidättele paikoillaan enää mikään ja sekös äitiä ilostuttaa. 
- R A K A S T A N imuria. Mun silmät alkavat säihkymään sillä sekunnilla, kun näen tai etenkin kuulen imurin. Hyökkään sen kimppuun ja kiipeilen sen päällä ja painelen nappeja - aaaaa että mitä touhua se <3 Onneks meillä imuroidaani ihan tosi usein. 
- En edelleenkään omista yhtä ainutta hammasta. Missä ihmeessä ne viipyy, ois kiva jo vähän pureskellakkin jotain. 
- Kävin ekaa kertaa ikinä uimassa - se oli myös niiii'iiin kivaa. 
- Olen päässyt keinumaan ja se on kyllä hauskaa, en ihmettele yhtään, että se on siskonkin lempipuuhaa. Vähän siinä vauvakeinussa on hankala pysyä kunnon asennossa, kun niitä rautoja on niin ihana syödä. 
- Oon tosi paljon mun isin näköinen. 
- Edelleen mun perheen mielestä oon maailman suloisin!!! 


On se vauvana olo kyllä siistiä, vaikkakin kauheasti mua komennellaan nykyään, kun tongin pistorasioita, jahtaan siskon pikkulegoja ja tungen kaiken mahdollisen ja mahdottoman suuhuni. Silti kaikki se huomio, pusujen ja halien määrä, vaunulenkit, syli, tissittely ja rakkaus on ihan parasta.  

Ja hei, jäikö jo ekan kuvan jälkeen mieleen kysymys, että mitkä noi maailman suloisimmat puiset palikat ovat? Suosittelen tutustumaan Siluettiverstaan ihan mielettömään valikoimaan lasten leluja ja sisustusjuttuja. Nämä palikat ovat Metsäläiset -rakennuspalikkasetistä ja nuo valkoiset ja mustat osat ovat liitutaulumaalia, johon lapset voivat itse toteuttaa itseään. Sen lisäksi, että Samuel rakastaa näitä heitellä ja pureskella, niin Olivia tykkää myös tosi paljon rakennella satumetsäjuttua, jotka Samuel käy aina hajottamassa, mutta kuulemma hän saa tehdä niin, koska nämä ovat hänen ikiomat palikat <3 Äidin silmää nämä tottakai miellyttää ja on selvää, että nämä palikat siivotaan viimeisenä lattioilta, jos ollenkaan, niin kivalta ne näyttävät ja tuoksuvat, ahh se tuoreen puun tuoksu! Palikat on saatu osana Siluettiverstaan brandrepinä toimimista. Kurkatkaa ehdottomasti myös Siluettiverstaan kaunis instatili. Vitsi suomalainen käsityö on kyllä kaunista ja ihanaa, etenkin kun sitä tekee joku jolla on silmää ja taitoa - kiitos Hanna! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti