KAKSIVUOTIAALLENI

tiistai 25. syyskuuta 2018



Haluan, että tiedät, että jokaikinen kerta, kun nauratat meitä maailman hassuimmilla jutuillasi, minun sydämeni valtaa ihan mieletön lämpö. Haluan, että tiedät kuinka kaikki uhkarohkeat temppusi saavat  sydämeni pysähtymään, mutta puren huulta ja annan sinun kokeilla rajojasi. Haluan, että tiedät kuinka jokainen antamasi halaus, naaman vetäminen jättisuureen pusuun ja pötköttely kainalossa antavat mulle voimaa jokaisena päivänä. Haluan, että tiedät, että tunnen niin suurta ylpeyttä, kun päiväkodin hoitajat jaksavat kehua sinua maasta taivaaseen. Haluan, että tiedät kuinka maailman valloittavin puhetyyli sinulla on ja kuinka hurmaava olet juttujesi kanssa. Haluan, että pysyt aina noin rohkeana ja päättäväisenä, vaikka se joskus olisikin hankalaa. Haluan, että tulet aina olemaan yhtä ihana ja rakastava pikkuveli kuin nyt olet etkä ikinä lakkaa ihailemasta rauhallista ja järkevää siskoasi, joka on aina valmis auttamaan sinua. Haluan sinun aina pysyvän tuollaisena suloisena pilkesilmäisenä poikana, joka rakastaa ihan jokaista läheistä ihmistä ehdoitta ja täydellä sydämellä. Haluan, että tiedät kuinka tärkeä meille olet ja kuinka meidän perhe tarvitsee juuri sinunlaisen suloisen ihmisen.

Toivon, että saan rutistaa sinua vielä vanhanakin ja pyöritellä silmiä kilpaa, jonka jälkeen nauraaräkätetään useita minuutteja. Toivon, että jaksat pitää puoliasi yhtä hanakasti vielä silloinkin, kun siihen todella tulee tarve. Toivon, että saat aina olla rauhassa se liikkuva ja aktiivinen tyyppi ja tehdä juuri sitä mistä sinä nautit. Toivon, että tiedät kuinka kiitollisia olemme sinusta jokainen päivä ja kuinka nautimme seurata sinun kasvua ensin vauvasta taaperoksi ja nyt hiljalleen isoksi pojaksi. Toivon, ettet ikinä lakkaa nauramasta niin kuin nyt ja ettet ikinä unohda tuota vekkulimaista suhtautumista kaikkeen. Toivon, ettet ikinä hävitä haluasi oppia asioita, vaan jatkat sitkeästi kuten tähänkin asti huolimatta siitä mitä eteesi tulee. Toivon, ettet ikinä lakkaa opettamasta minua ja isääsi siitä millainen sinä olet ja millaisia vanhempia meidän pitää olla.

Kulunut vuosi on mennyt kuin siivillä ja sunnuntaina sinä täytit jo kaksi vuotta. Katselin vuodentakaisia kuvia ja en voi käsittää miten iso poika meillä asuu. Olet mielettömän taitava niin monessa asiassa ja puheensorinasi on jotain maailman liikuttavinta. Olen niin onnellinen ja kiitollinen kaksivuotiaan äiti, sinun äitisi, ja vaikka uhma on rankkaa, niin naurulla ja rakkaudella siitä kaikesta aina selvitään. Olet meille maailman rakkain - älä ikinä unohda sitä. Sinun vuoksesi meidän perhe on täydellinen.



20+ AJATUSTA

torstai 13. syyskuuta 2018



Täällä ollaan! just ja just elossa ja yhdessä osassa kaikki. Mulla on tässä parin viime viikon aikana tullu muutama ajatus mieleen, jotka mun on ehkä pakko jakaa teille, niin ymmärrätte ehkä miksi täältä ei ole kuulunut mitään aikoihin.
  • Turku on koti. Heti tuli se olo taas. 
  • En ikinä enää muuta. I K I N Ä! Jos ehdotan muuttoa, niin vedä vaikka avarilla naamaan. 
  • Mulla on kohta ihan törkeän timmit reidet ja pakarat. Kolmikerroksinen koti. Ei lisättävää. 
  • Hirvensalosta on ihan sairaan pitkä matka joka paikkaan. Porissa pääsi mihin vain max. 10 min ajamisella, mutta täällä - not so much. 
  • Ikean ravintola ja leikkipaikka - olipa ikävä. 
  • Pettymysten määrä on vakio. Vaikka sitä kuinka luottaisi joihinkin ihmisiin tai asioihin, niin aina joku vetää maton alta. 
  • Ihan hirveä ikävä Poriystäviä jo nyt. Onneksi tähän on jo sovittu vaikka kuinka monet treffit tuleville viikoille heidänkin kanssa. 
  • Toisten sotkujen siivous on ihan kamalaa. Pliis ihmiset, siivotkaa kunnolla kaikki mahdollinen enne kuin luovutatte kotinne eteenpäin. Siis kaikki.
  • Mun lapset saivat kellokortit ennen kuin mullakaan on koskaan ollut. Päiväkodit on nykyään niin hightechiä ettei tosikaan. 
  • Turun yliopisto on mäen päällä. Lue uudestaan kohta 3. 
  • Syksy yllätti äidin ja lapsilla ei ollut juuri mitään sopivia ulkovaatteita sadekeleille. 
  • Melkein mietin, ettei kerrota Samuelille ollenkaan hänen täyttävän kaksi. Tässä en ole ehtinyt ajatustakaan uhrata juhlille. Mutta kyllä me jotkut pikkukekkerit pian juhlitaan läheisten kesken. En kykene olla järkkäämättä.
  • Ilman mun äitiä en selviäis enkä olis selvinny tästä muutosta.
  • "Kaikki heti mulle nyt" -ajattelutapa ei sovi sellaiselle, joka muuttaa vanhaan kotiin. Mä haluaisin jo, että kaikki olisi valmista ja saataisiin kaikki vaan rentoutua yhdessä. Vaan ei. Lähes kaikki seinät odottavat tasoittamista ja maalia pintaansa, puolet kalusteista puuttuu ja muuttolaatikoissa on vielä vaikka mitä tavaraa ja niitä lojuu edelleen ympäriinsä.
  • Lounastreffit yliopistolla <3 
  • Ystävät, jotka ottavat yökylään, kun kriisiä pukkaa ja joudut evakkoon, ovat kultaa. Ei oltu nähty varmaan vuoteen, mutta juttu jatkui siitä mihin oli jäänyt. 
  • Meillä on ihan täydellinen alkuperäinen mosaiikkiparketti nyt kotona. Hionta ja lakkaus ja ai että - ihana!
  • Olisinpa pieni lapsi. Mitkään muutokset ja sotkut ei häiritse elämää. Kunhan on omat lelut ja sängyt paikoillaan ja pääsee tekemään kaikkea kivaa.
  • Opintotuki on tosi paljon vähemmän kuin opettajan palkka.
  • Turussa toimii julkinen liikenne! 
  • Arjen kaikki langat on satojen kilsojen päässä mun käsistä. Onks näkyny, kaipailisin niitä kipeästi!?
  • Aivoilla kestää adaptoitua opiskelumoodiin. Laahaan jo nyt perässä ja olen yhtä pihalla kuin syksyllä 2011, kun aloitin opinnot.
  • Makuuhuone ullakolla meinaa sitä, että aina on joko liian kylmä tai liian kuuma, sade kuuluu kirjaimellisesti korvanjuuressa ja ukkonen tulee sisään kattoikkunoista, mutta en silti vaihtais tätä mihinkään!
  • Muutto yhden päivän aikana on aika kamala. Mutta niin on myös muutto kuukauden ajan. Joka kerta, kun saadaan koti järkevään kuntoon, niin seuraava lasti tulee ja muutto alkaa tavallaan alusta. 
  • Odotan niin paljon tulevaa viikonloppua. Ekaa kertaa viikkoihin ollaan suunniteltu jotain ihan vaan yhdessä hengailua. Sohva, uus telkkari, jotain herkkuja - kuulostaa jotenkin niin kaukaiselta, mutta niin tarpeelliselta. 
Huh mikä lista! Tässä on muutaman viikon aikana kaikki tunteen kirjot puskeneet samaan aikaan pintaan. Olen ollut ihan tosi huono äiti ja sitten taas halunnut rutistaa rikki nuo kaks rakkaudenosotuksilla. Hermot eivät meinaa kestää ja itku on herkässä. Mulla on silti vahva luotto, että pian me saadaan arki rullaamaan ja rakastutaan tähän kotiin ihan uudella tavalla. Onneks Turku on silti aina Turku <3