HALUAISITKO AUTTAA MINUA?

lauantai 27. lokakuuta 2018




Hei! Onpa ollut taas ikävä tänne blogin puolelle. Mulla oli tää viikko tentti-/lukuviikko ja just niin pöllö olokin on nyt. Olen vihdoin taas saanut innostuksen kuvailuun ja lenkkeilykin on alkanut maistumaan (kumma, kun on vaan lukenut päivät...). Blogin ääreen vain on ollut jotenkin tosi vaikea tulla ja vaikka periaatteessa  mulla olis niin paljon asiaa, niin kuitenkaan en keksi mistä teille kirjoittelisin. Perfektionisti kun olen, niin vielä en ole valmis esittelemään kotia, mutta sen aika on kyllä pian, kun saadaan remppa pyörät taas pyörimään. Lopettaa en ihan vielä edelleenkään suostu. Se kynnys tulla kirjoittamaan tänne pahenee mitä pidempi aika on kulunut viimeisestä postauksesta. Ajatukset kuten, "ei ketään enää kiinnosta", "ei mun elämässä tapahdu mitään ihmeellistä" ja "ei täällä enää käy ketään, kun viime kerrasta on vierähätnyt", pyörivät mielessä koko ajan ja sitten se kynnys taas vain kasvaa ja kasvaa.

Meillä ei oikeastaan enää ole ollut edes kovin kiireistä. Toki joka ilta ja viikonloppu remppaillaan jotain, mutta ollaan nyt ihan hirveästi vaan hengailtu kotona nelisin. En ole kauheasti halunnut mennä mihinkään ja ollaan kutsuttu meille ystäviä. Päväkodin jälkeen parasta on vain syödä, löhötä sohvalla, leikkiä hetki, laittaa lapset nukkumaan ja katsella itse telkkaria Tuomaksen kanssa ennen nukkumaanmenoa. Oltiin kuukausi erossa ja sen jälkeen oli ihan hirveät pari viikkoa, kun laitettiin kaikkia kuntoon, niin ollaan vaan tarvittu tätä laiskotteluaikaa. Nyt silti tuntuu, että on pakko alkaa palaamaan omienkin harrastusten pariin tai pää hajoaa siihen pelkkään hengailuun ja yliopistojuttuihin. 

Mä en usein pyydä keneltäkään apua, mutta nyt tarvisin teidän apua enemmän kuin koskaan. Mistä mä kirjottelisin? Mitä te just nyt haluaisitte lukea multa? Ennen joulua on tulossa vielä kivoja yhteistyöjuttuja, mutta nyt meinaan ihan niitä perusjuttuja. Tein tällä viikolla instassa tosi kivan kyselysarjan ja siitä pidin minä sekä seuraajatkin! Olisi ihana tehdä tännekkin tosi pitkästä aikaa QA -postaus, joten heitä mulle kysymys - kaikki käy! Mulla on ollut ikävä teitä ja teidän viestejä, joten olisi ihan aidosti ihana kuulla mitä just sulle kuuluu? 

Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille! 

WHAT'S UP!

tiistai 16. lokakuuta 2018



Koti. Kaikki edistyy vähän joka päivä. Alakerta on valmis siltä osin, että varsinaista remonttia ei ole enää, (paitsi, että keksin varmasti pian jotain) mutta pieniä sisustusjuttuja uupuu vielä. Mulla on aivan ihana Tapio Anttilan linkki-hylly, mutta nyt epäröin paikan kanssa ja pohditaan, että mihin se tulisi. Iso taulu puuttuu, odottelen, että jostain ilmestyisi käytetty Artekin penkki mun eteen ja jotain kasveja yms uupuilee. Niin ja jotain todella kevyttä nojatuolia etsiskelen myös. Lähitulevaisuudessa haluaisin vielä keittiötä hieman modailla ja vaihtaa sälekaihtimia yms. Mutta siis alakerrassa on kaikin puolin jo ihanan viihtyisää ja nättiä. Otan pian kuvia tännekin, kunhan pari juttua saadaan vielä paikoilleen. Keskikerros on vielä ihan kesken. Viikonloppuna aloitan lastenhuoneiden maalausprojektit ja sitten pääsee jo niit enempi sisustelemaan. Vieras-/työhuoneesta puuttuu vielä itse työpöytä ja kaikki tavara. Meidän ullakkohuone on periaatteessa ihan valmis, mutta sinne vaan tulee heiteltyä vielä kaikkea romua ja sisustuspuoli on vielä täysin kesken. Mennään yksi kerros kerrallaan ja toivotaan, ett jouluun mennessä kaikki olisi niin valmista kuin sisustus nyt ikinä voikaan olla. 

Lapset. Heillä rullaa hyvin! Samuelilla nyt luonnollisesti on se ihana kaksveeuhmatuhma päällä enemmän tai vähemmän koko ajan, mutta osaa hän myös olla maailman hurmaavin ja suloisin tyyppi. Molemmat nauttivat päiväkodista ja tykkäävät omista huoneistaan hurjasti. Olivia käy tennis- ja koristreeneissä ja on ihan mieletöntä katsoa miten paljon hän kehittyy ja kuinka paljon hän rakastaa harrastaa. Olivia on jotenkin kasvanut taas hurjana viskarin aloituksen myötä, hän kerää rahaa yhteen tiettyyn leluun kotitöillä, tekee innokkaasti eskariin valmistavia tehtäviä ja on vaan jotenkin niin iso tyttö jo. On vaan ihan mieletöntä miten lapset selviävät muutoksista niin hyvin, jos heille ei aseta mitään paineita ja stressiä. Ja hei, tontut ja joulupukki on otettu jo vahvasti mukaan kasvatushommiin - jes! 

Koulu ja työ. Jäin ihan hirmusti jälkeen heti, koska oli vaan niin stressaavaa se koko kuukausi ennen kuin Tuomas muutti myös Turkuun. Ajattelin jo hetken, että koitetaan uusiksi joulun jälkeen, mutta ha! Nyt olen jo kirinyt ihan hulluna kiinni ja vihdoin saanut hyvän opiskeluflown päälle. Ensi viikolla tentin pari kurssia pois alta ja niihinkin tehtävät on jo tehty, niin sitten voin jouluun saakka keskittyä muutamaan kurssiin ja se on sillä selvä. Olen tosi hyvässä vaiheessa ja nyt on kiva opiskella just niitä kursseja jotka itseä oikeasti kiinnostaa. Ei tässä kauaa mene, kun valmistun. Olen tässä myös sijaistellut välissä ja sekin on ollut tosi kivaa ja ajattelin nyt laittaa papereita useampiinkin paikkoihin, jos saisi ennen joulua vielä sijaisuuksia jonkin verran. Ihan silläkin, että tällä opintotuella ei paljon kotia sisustella.

Turku. Ai että. Niin ikävä kun mulla onkin meidän Poriystäviä, niin vitsi Turku on vaan koti. Jotenkin heti mun fiilis muuttui ja huomasin olevani täällä onnellisempi ja jotenkin rauhallisempi. Meidän kotihoodsit varsinkin ovat ihan sulaa rakkautta nyt, vaikka aluksi mietinkin, että miksi piti niin jumalattoman kauas muuttaa kaikesta. Luonto on ihan meidän takaovella, päiväkoti on ihan lähellä ja jotenkin kauhean idyllinen paikka. Mikä toki on parasta, että meillä on ihan ykkösseinänaapurit ja saatiin heidät jo kyläänkin. 

Minä minä. Jotenkin tää on ehkä se elämänvaihe mitä olen kovasti odottanut. Lähiöasumista, saa laittaa omaa kotia miten tykkää, ihania naapureita, lapset parhaassa hoitopaikassa, minä teen mun omaa juttuja, Tuomas saa tehdä omaa juttua ja kaikki menee jotenkin omalla painollaan. Vielä ei ole tullut sellaista ruuhkavuosiähkyä ja kaikki ainakin tällä hetkellä toimii. Ehdin jopa katsella vähän telkkaria silloin ja tällöin - aika luksusta. Se mikä vielä uupuu on se, että en ole ehtinyt kunnolla nähdä ystäviä tässä parin kuukauden aikana. Siihen tulee muutos asap ja nyt alkaakin kalenteri näyttämään jo vähän paremmalle! Sitten toinen juttu olis se liikunta. En edes muista koska olisin tehnyt jotain liikuntaliikuntaa ja siihen mä haluan tarttua myöskin heti. Ehkä mä ehdotan ystäville lenkkitreffejä pitkin viikkoa! 

ps. Hei kuinka ihana tämä syksy on taas ollut. Mä olen ollut todella laiska kameran kanssa, mutta yritän taas satsata myös siihen lisää, kun jaksaminen on palautunut tätä vauhtia. Sunnuntaina onneksi sain napattua nämä muutamat kuvat lapsista. 

Ihanaa viikon jatkoa sinne jokaiselle ja ihanaa, kun jaksatte pysyä mukana tässä vähän hitaammassa tahdissa. Jouluun päin kun mennään, niin kaikkea mukavaa on luvassa täällä ja @aijaii -instan puolella! 


SAMUEL SAI JUHLAT!

maanantai 8. lokakuuta 2018


Juhlakoristeet saatu yhteistyöss Juhlahumua kanssa.

Ensin siinä kävi niin, että ajateltiin, että pidetään Samuelille kaksivuotisjuhlat ja tuparit samalla kaikille läheisimmille ihmisille ja se oli ihan sellanen "tottakai" -juttu. Sitten muuton yhteydessä syyskuussa ajattelin, että me ei kerrota Samuelille ollenkaan hänen täyttävän kaksi ja kokeillaan sitten kolmevuotissynttäreillä uusiksi. No... eihän tämmönen oman elämänsä juhlamama pystynyt skippaamaan toisen synttäreitä kokonaan ja sitten kutsuin lokakuulle ihan vain lähimmät tänne juhlimaan, mutta ihan vaan idealla kakku pöytään ja that's it. No sitten viikko ennen juhlia ajattelinkin, että hitto Samuelille on järkättävä kunnon pirskeet, koska niin on aina ennenkin tehty ja pistin Juhlahumualle pikaviestiä, että apua, ehdinkö sittenkin saamaan jotain koristetta ja juttua ja äkkiä päätin järkätä juhlat pienesti pandateemalla. Noh kuvien mukaiset pirskeet me sitten saatiin aikaan loppuviimein ja olipa vaan kaiken vaivan arvoiset ja niin isot kiitokset Juhlahumuan tiimille nopeasta toiminnasta - ei olisi ilman sitä tullut mitään.  <3

Lisämaustettahan koko juhlasuunnitteluun toi se, että meillä oli viikko aikaa remontoida alakerta edustukelpoiseksi. Vielä viime sekuneilla ennen kuin ensimmäiset vieraat saapuivat, Tuomas naputteli viimeistä jalkalistaa paikoilleen, mutta hei valmista tuli! Tunne oli ihan mieletön ja Samuel sai niin ansaitsemansa juhlat ja mullakin oli viimein hetki aikaa hengähtää ja syödä hyvää ruokaa ihanien ihmisten kanssa nätiksi laitetussa omassa kodissa. Oli myös kivaa puolentoista kuukauden jälkeen vihdoin kutsua meille ihmisiä kylään.

Menu oli aika perus meikäläisen juhlamenu, mitä mun juhlissa on aikasemminkin nähty ja tälläkin kertaa tein kaiken itse juustokakkua lukuunottamatta. Vihreä salaatti, foccacia -leipä, tacopiirakka, täytekakku, juustolautanen, viikunajuustokakku suolakaramellilla ja keksejä. Oli kyllä ihan superhyvä setti vaikka itse sanonkin. Kattaukseen sopi täydellisesti tuo Juhlahumuan kultainen backdrop ja tuo neljästä erilaisesta ilmapallosta tehty palloviiri foliokakkosella toivat juhlavuutta meidän vielä vähän tyhjään olohuoneeseen. Samuel sai ihania lahjoja ja oli vaan niin ihana vihdoin viettää aikaa omassa kodissa tehden jotain muutakin kuin remonttia. Meillä oli siis aika täydellinen lauantai!

Juhlakausihan alkaa pikkuhiljaa olla ylimmillään ja siksi onkin ihana antaa teille pieni alekoodi Juhlahumuan nettikauppaan! Koodilla minime15 saat 15% alennusta ostoksistasi ja se on voimassa 14.10. saakka. Tuolla nettikaupassa on ihan mieletön valikoima kaikkea mitä ikinä voi juhliin tarvita, joten suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan ne oli sitten mitkä tahansa juhlat järkättävänä.